Musiikin käyttäminen työtä edistävästi on taitolaji, joka vaatii itsetuntemusta.
Tietotyössä kuulo on mielestäni tärkein aisti häiriöiden näkökulmasta. Sinun on helppo kohdistaa katse yhteen suuntaan ja rajata mitä infoa vastaanotat, mutta äänen suhteen kuulet kaiken ympärilläsi. Kriittiseksi tämä tulee etenkin silloin, kun kuulet puhetta ja tuttua kieltä - tulipa se ihmisiltä tai laitteista. Et voi estää aivojasi alkamasta prosessoimaan kuulemaasi ja tämä johtaa helposti huomion pomppimiseen pois työstä.
Äänimaailman suhteen kyse on kuitenkin enemmän kuin vain työrauhasta ja ”työhygieniasta”. Musiikki ja erilaiset ääniraidat voivat toimia hyvinkin tehokkaina keskittymisen apureina, koska niiden avulla pystyy luomaan työskentelyyn “oman kuplan”. Musiikki voi toimia ikään kuin fidget spinnerinä, joka tarjoaa aivoille taustapureskeltavaa, mutta ei vie liikaa huomiota.
Avustavuus ei kuitenkaan ole automaatio. Musiikin käyttäminen työtä edistävästi on taitolaji, joka vaatii itsetuntemusta, sillä siihen liittyy niin paljon yksilöllisiä piirteitä. Viisaan työn sisällöistä äänimaailma on osa-alue johon pätee ehkäpä vähiten one-size-fits-all -ajattelu, jonka huomaa toistuvasti tästä teemasta keskustellessa.
Tässä muutamia näkökulmia ja vinkkejä siihen, miten voit hyödyntää musiikkia työsi tukena. Vielä selvennyksenä ja yksinkertaistuksena, että nyt kun tekstissä puhun musiikista, viittaan kaikkiin äänimaailmoihin luonnon äänistä varsinaiseen musiikkiin.
Esteettisen kokemuksen hakeminen musiikilta työnteon yhteydessä voi kääntyä itseään vastaan.
Musiikkia voi jakaa funktionaaliseen ja taiteelliseen musiikkiin. Ensimmäisessä tapauksessa musiikilla on välinearvo ja työkalullinen funktio, kun taas taiteellinen näkökulma painottaa esteettistä kokemusta. Molemmat ovat ikivanhoja musiikin muotoja, koska heimoissa on tanssittu iät ajat ja lapsille on todennäköisesti hyräilty tuutulauluja jo ammoisina aikoina.
Sinällään sama musiikkikappale voi toimia molemmista näkökulmista. Jaottelu määräytyy musiikin suunnitellun käyttötarkoituksen mukaan, vaikka loppukäyttäjä saattaakin vaihtaa näkökulmaa ja käyttää esimerkiksi taiteellista musiikkia rytmittämään treeniään. Tässä tekstissä keskitymme funktionaaliseen näkökulmaan.
Esteettisen kokemuksen hakeminen musiikilta työnteon yhteydessä voi nimittäin olla harhauttavaa ja kääntyä itseään vastaan. Oma lempimusiikki voi laittaa tanssijalan vipattamaan ja alkaa laulattamaan, joka on sinänsä positiivinen kokemus, mutta ei välttämättä työntekoa edistävä. Monesti musiikin stimuloivuus kulkee käsi kädessä sen “häiriöherkkyyden” kanssa.
Mielenkiintoinen tarina funktionaaliseen musiikkiin liittyen on, että sitä kokeiltiin yhdysvaltalaisissa tehtaissa 1950- ja 60-luvulla työtehon nostamiseen. Musiikki toimi liiankin tehokkaasti, sillä työntekijät haastoivat työnantajansa oikeuteen kokiessaan joutuneensa manipuloiduiksi (mind control). He nimittäin uuvuttivat itsensä puhki tehdessään töitä musiikin ohjaamalla tahdilla. Musiikin käytöstä työssä ja sen tutkimisesta päätettiin tuolloin luopua. Nyt funktionaalinen käyttö on taas nousemassa esiin tietotyön yhteydessä, joskin vapaaehtoisesta yksilönäkökulmasta työnantajan määrittämän pakon sijaan.
Yksi työnteon flow-tilan ja taitavan rentouden tavoittelun pääperiaatteita on Sovita tila tehtävään (käsittelin tätä aiemmassa artikkelissa). Mikäli et ole sopivassa kehomielen tilassa tehtävään, esimerkiksi väsymyksen tai tunnetilan myötä, syntyy tekemiseen tarpeetonta kitkaa.
Tätä periaatetta voi soveltaa myös musiikkiin. Tässä pääsemme takaisin musiikin funktionaalisuuteen.
Mikäli teet keskittymistä vaativaa syvää työskentelyä, musiikin kannattaa olla rauhallisemmasta päästä ja lyriikatonta. Jos taas teet nopeatempoista viestintää, voi musiikki olla rytmikkäämpää.
Mieltymykset musiikin suhteen ovat hyvin erilaisia - eivätkä vain taiteellisesti, vaan myös funktionaalisesti. Startup-sijoittaja Chris Sacca kuuntelee kuulemma sähköpostia käsitellessään jatkuvalla toistolla Harlem Shakea. Tämä tuskin toimii vinkkinä kovin monelle.
Tärkeää musiikin valinnassa on, että taiteelliset ja funktionaaliset preferenssit eivät mene sekaisin. Niissä voi olla yhtymäpintaa, mutta tarkoitus on mennä funktionaalisuuden ehdoilla. Vaatii jonkun verran herkkyyttä, tietoisena olemista ja kokemusta alle, että löydät helposti kuhunkin hetkeen työskentelyä tukevan musiikin. Sama kaava ei nimittäin aina toimi - sopivin valinta voi vaihtua eri ajankohdissa muun muassa vireystilan, tunnetilan ja keskittymiskyvyn myötä.
Itse tykkään nykyisin kuunnella aamuisin brain.fm -palvelun deep work -soittolistoja. Iltapäiväni ovat yleensä selkeästi väsyneempiä ja ja kaipaan silloin vaihtelevampaa musiikkia. Juuri tällä hetkellä iltapäivärepertuaarini vaihtelee vinyasa flow’sta balearic beatsiin ja organicaan. Joskus kuuntelin paljon klassista musiikkia, mutta nykyisin huomaan sen sykähdyttävän minua ja ohjaavan tunnetilaani liikaa.
Suosittelen kokeilemaan monipuolisesti erilaista musiikkia työskentelyyn. Omat työsuosikit voivat nimittäin löytyä yllättävistäkin lähteistä. Joku tykkää luonnonäänistä, toinen örinämetallista, kolmas pelkästä kohinasta ja neljäs lo-fi:stä. Tässä sinulle muutamia vaihtoehtoja.
Ylipäätään hakusanat concentration, work, study, focus tarjoavat paljon vaihtoehtoja Spotifyssa ja Youtubessa.
Toivon sinulle virtaavia työskentelyhetkiä musiikilla (tai ilman) 🏄 ♂️
- Jussi
Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa, niin kurkkaa Viisaan työn päivä -valmennus yksilöille tai tiimeille. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia koko työyhteisöllesi, niin kurkkaa tarjoamamme puheet ja valmennukset työyhteisöille.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.