Flow Elämässä -teoria

Flow’ta on mahdollista kokea yksittäisissä flow-tiloissa lukemattomien eri asioiden parissa. Yksittäisten flow-tilojen lisäksi on kuitenkin viisasta hahmottaa flow’ta myös laajemmin koko elämän mittakaavassa. Elämän mittakaavassa voidaan puhua myötävirtaisuudesta, johon hetkittäiset flow-tilat kuuluvat olennaisesti, mutta joka ei kuitenkaan typisty niihin. Vaikka myötävirtaista elämää ei tule rinnastaa jatkuvaan flow-tilaan, on siinä samanlaisia täyttymyksen ja sujuvuuden kokemuksellisia laatuja kuin flow-tilassakin. Myötävirtaisen elämän edellytyksiä voidaan myös tarkastella flow’n edellytysten kautta:

Sopiva haaste- ja taitotason suhde

Myötävirtaisessa elämässä taitotasomme on riittävä kohtaamaan ympäristössä esiintyvät haasteet. Optimitilanteessa haastetaso ylittää ajoittain piirun verran nykyisen taitotasomme, mikä toimii kannustimena oppimiselle, kehitykselle ja flow’lle. Mikäli elämä tuntuu tylsältä ja puuduttavalta, haastetasomme on todennäköisesti liian matala. Tällöin on parasta vaihtaa kurssia haastavammille vesille. Mikäli elämä taas tuntuu ahdistavalta, stressaavalta ja ylikuormittavalta, tulisi joko keventää haasteita tai vaihtoehtoisesti kehittää omaa taitotasoa.

Kirkas suunta

Monesti flow’n suhteen voidaan puhua kirkkaasta tavoitteesta, mutta tavoite voi sanana olla hieman harhaanjohtava, sillä se pitää sisällään ajatuksen saavuttamisesta. Elämässä voi olla tavoitteita, mutta en ole vielä kuullut mitään vakuuttavia perusteluita, että elämällä itsellään olisi muuta tavoitetta, kun eläminen itsessään. Meillä voi kuitenkin olla elämässä navigointia helpottava ja orientoiva suunta. Arvomme määrittävät elämämme suunnan ja viisaudelle perustuvat arvot ohjaavat elämää myötävirtaisuuteen. Mikäli eläminen tuntuu hapuilulta tai tiukalta ja merkityksettömältä putkelta, kannattaa molemmissa tapauksissa kirkastaa arvojaan ja kysyä: Mikä on tärkeää, mikä tuntuu olennaiselta, minkä mukaisesti haluan elää?

Palaute

Myötävirtaisessa elämässä navigointia helpottaa suuresti, kun saa palautetta siitä missä on, mihin on menossa ja miten kulku sujuu. Palautteessa olennaista on monipuolisuus, välittömyys ja tietenkin sen käytäntöön vieminen. Monipuolisuus siksi, että yksittäinen perspektiivi ei koskaan paljasta koko totuutta ja välittömyys siksi, että jäävuorien välttäminen on huomattavasti helpompaa, kun tieto niistä tulee ennen rysähdystä kuin sen jälkeen. Ja tosiaan palaute tulisi myös viedä käytäntöön, muuten sillä ei ole juurikaan merkitystä. Myötävirtainen eläjä kerääkin jatkuvasti palautetta havainnoimalla kirkkaasti, keskustelemalla ja reflektoimalla elämistään. Mikäli elämässä tulee toistuvasti yllättäviä rysäyksiä, kehitystä ei tapahdu tai navigaattorin paikkaa näyttävä punainen piste tuntuu olevan kadoksissa, kannattaa alkaa keräämään parempaa palautetta.

Keskittynyt huomio

Elämän tasolla keskittymistä voisi kuvata sen kautta, mitä siinä on, mutta koen jopa helpommaksi kääntää kuvauksen toisinpäin – keskittyneessä elämässä ei ole ylimääräistä. Kun elämä on keskittynyttä, aika, energia ja muut resurssit on kanavoitu vain olennaiseen. Kehomielen tasolla tässä auttaa huomion keskittämisen harjoittaminen ja laajemmalla tasolla elämän muotoilu siten, että ylimääräinen höttö karsitaan pois. Jos elämässä tuntuu olevan liian monta palloa ilmassa, energia tuntuu valuvan sivuraiteille tai toivottuja asioita ei yksinkertaiseksi saa aikaiseksi, niin voi olla viisasta keskittyä vähempään, mutta paremmin.

Miltä elämä tuntuu? Miten menee, kuis sujuu? Jos aalto kuljettaa ja kannattelee virtaavasti, erinomaista! Mikäli näin ei ole, ei syytä huolestua. Istu alas ja tarkastele, miten edellä mainitut edellytykset näyttäytyvät omalla kohdallasi. Ei muuta kuin mainion myötävirtaista päivänjatkoa sinulle!

P.S. Lisää tästä teemasta tuoreimmassa podcastissa. Emme ikävä kyllä vielä niin sanotusti tyhjentäneet pajatsoa eli "saaneet elämää loppuun asti käsiteltyä". Tästäkin huolimatta uskallan rohkaista kyseisen keskustelutuokion kuunteluun.