close flow
flow-kirja - jussi venäläinen - flow akatemia

Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.

Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.

Blogi

"Pitääkö itseään seurata mittareilla?"





Viime viikon artikkelissa puhuin (työ)ajankäytön seurannasta Rescuetimen avulla. Se herätti muutamissa lukijoissa kysymyksen:

"Pitääkö minun seurata itseäni mittareilla?"

Ei pidä. Mutta voit seurata. On mielestäni hyödyllistä tulla tietoiseksi omasta ajankäytöstään - ja käyttäytymisestään ylipäätään.

Toki lukuihin ei kannata takertua liikaa ja on hyvä hahmottaa kokonaiskuva siitä mitä luvut osaavat kertoa ja mitä ne eivät osaa. Luvut ovat vain datapiste käyttäytymisestäsi ja niitä tulee katsoa sopivalla suodatuksella ennen johtopäätöksiin hyppäämistä. Parhaimmillaan mittarit ja niiden tarjoamat lukemat voivat kertoa jotain mitä oma tuntuma ei riitä havainnoimaan, etenkin pitkällä tähtäimellä. Pahimmillaan luvut harhauttavat tai sokeuttavat yksiulotteiseen tarkasteluun.

Ideaalit ja huono omatunto

Monesti kuulen ihmisten sanovan esimerkiksi Oura-sormuksesta, että “miksi pitää seurata omia lukuja ja kokea huonoa omaatuntoa?” Tässä on mielestäni tehty pari harhauttavaa oletusta. Ensinnäkin mittareita ei pidä käyttää, vaan niitä voi käyttää, koska kukaan ei tähän pakota. Toisekseen huono omatunto ja syyllisyys lukujen toteutumattomuudesta ei lähtökohtaoletus, vaan mielestäni seurausta ideaaleihin takertumisesta.

Lukujen suhteen saa kyllä olla tavoitteita ja luvut ovat hyvä peili tavoitteiden toteutumiselle. Mutta kuten kaikissa työkaluissa, tärkeää on niiden taitava käyttö - näin myös lukujen kanssa. Ole tarkkana, ettei sinusta tule lukujen renki.

Mietin myös, että jos tieto omasta käyttäytymisestä herättää tuskaa, niin se ei ole itsestäänselvästi negatiivinen asia. Negatiivista se on sitten, jos tietoa jää märehtimään eikä tee mitään muutoksia käyttäytymiseensä tiedon pohjalta. Tai jos tiedolta vain piiloutuu. Luontaisesti voi olla elämäntilanteita, missä ei ole tarvetta yhdellekään lisäkuormitukselle, mutta mielestäni normaalissa arjessa terveen ihmisen on vastuullista pystyä kohtaamaan ja hyväksymään tieto omasta käyttäytymisestään.


Mittaa siis itseäsi kuten sopivalta tuntuu, ole tietoinen suhteestasi lukuihin, hyväksy luvut datana ja toimi tarvittaessa niiden pohjalta 🙂

- Jussi


Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa, niin kurkkaa Viisaan työn päivä -valmennus yksilöille tai tiimeille. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia koko työyhteisöllesi, niin kurkkaa tarjoamani puheet ja valmennukset työyhteisöille.  

Tiedätkö minkä osan työajastasi keskityt olennaiseen?

Monilla otsikon kaltainen kysymys herättää vastakysymyksen, että “miksi työpäivissä pitäisi olla 100% tuottava?”

Ei pidäkään. Monestakin syystä työssä kannattaa olla riittävä määrä riittävän pituisia taukoja. Palautumisella on ehdottomasti arvonsa.

Mutta sitten kun työskentelee, olisi hyvä keskittyä olennaiseen. Ruudun äärellä oleminen on joka tapauksessa kognitiivisesti kuormittavaa, selaili sitten sosiaalista mediaa tai kirjoitti työraporttia.

Epäolennaiseen keskittymisellä on myös hintansa negatiivisen stressin, ahdistuksen ja ehkä syyllisyydenkin muodossa, kun olennaiset asiat alkavat painaa päälle ajallisesti. Uskaltaisin siis väittää, vaikka se äkkiseltään epäintuitiiviselta tuntuukin, että epäolennaiseen keskittymisen kokonaiskuormittavuus on usein jopa suurempi kuin olennaiseen keskittymisen.

Miten hyvin ihmiset keskittyvät olennaiseen?

Työpäivästä vain 2h48min käytetään tuottavaan tekemiseen.

Tämä oli analyysin tulos, kun Rescuetime kävi läpi 185 miljoonaa tuntia käyttäjädataa ajanseurantasovelluksestaan muutama vuosi sitten (lähde).

Kyseessä ei ole akateeminen tutkimus, ja tulosta voisi varmaan haastaa eri näkökulmista, mutta se antaa kuitenkin osviittaa olennaiseen keskittymisen määrästä, joka ei ole mairitteleva.

Miten seurata helposti omaa (työ)ajankäyttöä?

Edellä mainittu Rescuetime -sovellus on tähän loistava apuväline. Parasta on, että sinun ei tarvitse itse täyttää tunteja ja tehdä seurantaa, vaan sovellus tekee sen taustalla puolestasi eri laitteilla. Saat viikottain koosteraportin, josta näet kuinka olet aikaasi käyttänyt.


Yllä esimerkkinä oma mailiraporttini viime viikolta. Nettisivulta saa vielä tarkemmatkin analyysit ja jaottelut auki halutessaan.

Aluksi Rescuetimen seuranta voi vaatia pientä tuunaamista distractive-productive -määrityksissä, sillä omalla kohdallasi esimerkiksi jonkin sivuston käyttö voi olla tuottavaa, vaikka Rescuetimen käyttäjillä yleisesti se on harhauttavaa.

Mainitsenpa vielä, että minulla ei ole yhteistyötä Rescuetimen kanssa, vaan tämä on ihan vilpitön kokemussuositus. Olen käyttänyt sovellusta kymmenisen vuotta ja se on tarjonnut monia oivalluksia omasta digiajankäytöstä. Rescuetimen ilmaisversio riittää aivan hyvin perusseurantaan.

Raportoi ihmeessä minulle, jos päädyit seuraamaan ja teit tärkeitä, käyttäytymistä muuttavia havaintoja 🙂


- Jussi

Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa, niin kurkkaa Viisaan työn päivä -valmennus yksilöille tai tiimeille. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia koko työyhteisöllesi, niin kurkkaa tarjoamamme puheet ja valmennukset työyhteisöille.

Onko työskentelysi terä tylsä lomien jälkeen?


Miten tämä nyt on niin vaikeaa? 🤨


Tämä oli ajatukseni, kun aloitin työt lomatauon jälkeen. Mieleni harhaili, teki mieli vältellä vaikeita tehtäviä ja kuikuilin jatkuvasti viestimiä helpon ja kivan dopamiinin perässä. Jos vastaan sattui tulemaan kiva, harhauttava kaninkolo niin hyppäsin sinne ennen kuin ehdin tajuta mitä tapahtuu.

Mietin hetken, että enkö minä osaa enää työskennellä. Sitten pohdin, että eihän tämä nyt niin tavatonta ole. Muutamassa viikossa ehtii kyllä kadottaa työotteen, tai ainakin sen parhaan terän. Sitä helposti sortuu lineaariseen odotukseen, että ote työhön olisi aina samanlainen, vaikka siinä on paljon luontaista syklisyyttä jo yhden työpäivänkin aikana.

Näiltä pohjilta kirjoitin muutaman ajatuksen työmoodiin palaamiseen. Pääasiassa vinkit ovat itselleni, mutta toivottavasti niistä on apua sinullekin 😊


1) Hyväksy lähtökohta

Mikäli työotteesi ei ole terävin, hyväksy se. Hyväksymättömyydellä et saa aikaiseksi kuin tarpeetonta kitkaa ja puskemista. Ja tässä on vielä pitkä kevät aikaa sykkiä.

Flow-tilan ensimmäinen vaihe on ponnistelu ja mielestäni tämä pätee elämän virtaavuuteen myös yksittäisiä tiloja pidempinä ajanjaksoina. On luontaista, että tekeminen ei aina ole vaivatonta ja virtaavaa.

Hyväksyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nostaisit kädet pystyyn ja annat itsesi ajautua tuuliajolle, vaan että tiedostat tilanteen ja huomiot sen työnteossasi, esimerkiksi prokrastinoinnin suhteen.


2) Tee prokrastinoinnista vaikeampaa

Yleisenä vinkkinä minkä tahansa käyttäytymisen tai tavan muuttamisen tueksi kannattaa tehdä viisaista valinnoista mahdollisimman helppoja ja typeristä valinnoista vaikeita. Eli luo virtausta viisaisiin valintoihin ja kitkaa typeriin.

Työterän ollessa kateissa prokrastinointi yleensä lisääntyy. Digitaalisina vastalääkkeinä sille voivat toimia ruutuaikamuistutukset kännykällä ja estosovellukset, kuten Serene tai ColdTurkey.

Itse käytän estosovellusta keskittyneen työn harjoitteluun silloin, kun huomaan keskittymiskykyni alentuneen pitkäkestoisemmin. Käytännössä kytken softan päälle syvää työtä tehdessä ja se estää kaikkien harhauttavien ohjelmien ja nettisivujen avaamisen, mukaan lukien työviestimien. Näin saan harjoiteltua keskittymislihaksia ja pysyn olennaisen tekemisen parissa.


3) Vähennä epämääräisyyttä

Töihinpaluussa yksi päähaaste on saada koppi siitä missä mennään ja mitä tulee tapahtumaan. Meitä kun ei ahdista vain työn määrä, vaan myös sen epämäärä, eli se ettemme tiedä mitä, miten, milloin ja miten asioita tulisi tehdä.

Tarmokkaan töihin tarttumisen sijaan pyri ensin kirkastamaan itsellesi olennainen ja ryhdy sitten hommiin. Muutoin päädyt herkästi reaktiiviseen työputkeen juoksemaan kurren kanssa kilpaa.


4) Kehitä työntekoa tilanteen ehdoilla

Tammikuun alku on aikaa jolloin mainokset ja some ovat täynnä “uusia alkuja” ja intentioita alkaneelle vuodelle. Toki vuodenvaihteeseen liittyy normaalia arkea enemmän muutoksiin orientoivia elementtejä, mutta muutoksien ei tarvitse olla automaatio. Mikäli tammikuu on työssäsi hektisemmästä päästä, niin nyt ei välttämättä ole aika aloittaa uutta kehittämistä, vaan pitää nykyinen pakka viisaasti kasassa.

Eli kehitä, jos siihen on sauma, mutta älä puske kehittämistä vain siksi, että kalenterissa on uusi vuosiluku.


Lopuksi

Kaiken kaikkiaan, työotteen terän tylsyydessä on positiivisetkin puolensa. Todennäköisesti suoritat vähemmän työn ulkopuolella, pusket itseäsi vähemmän ja huomioit paremmin kehomielesi todellisen tilan, etkä ohjaa itseäsi niin paljon “mielen ylivallalla”.

Sopivan virtaavaa töihinpaluuta sinulle! 🙂


- Jussi

Ailahteleeko vireystilasi? 5 vinkkiä tasaisempaan työvireeseen

Vireystilassa ei haeta maksimia, vaan optimia.

Työhön tulee helposti kitkaa, jos kehomielen tila ei ole sopiva tehtävään. Vireystila on yksi selkeimpiä tarttumapintoja havainnoida tätä kitkaa. Liian väsyneenä tai ylikierroksilla etenkin vaikeammat työtehtävät voivat olla jopa mahdottomia.

Linkediniin heittämässä pohjustuskyselyssäni vireystilan ailahtelu koettiin selkeästi haasteena. Mikäli vireystila on krooninen haaste ja tekemistä vain on jatkuvasti liikaa, niin kuormaa tulee vähentää. Jos käyt kuntosalilla ja et toistuvasti jaksa treenata sen takia, että lihakset ovat liian kipeät, niin on ilmiselvää treenata vähemmän joko määrällisesti tai laadullisesti. Työn suhteen emme kuitenkaan aina toimi näin, vaan sinnittelemme “pitää jaksaa” -mentaliteetissa.

Tässä tekstissä ei kuitenkaan keskitytä kroonisiin vireystilahaateisiin, vaan siihen miten ylläpidät vireystilaasi tasaisena työpäivien aikana.

Viisas taukojen pitäminen on sitä, että tunnistat tilasi ja toimit tauolla siihen sopivasti.

1. Rytmitä päiväsi

Vireystilasi ei pysy samana koko päivää, vaan sinulla on joku luontainen vuorokausirytmi. Suurin osa aikuisista suomalaisista on aamu- tai päivävirkkuja. Tämä tarkoittaa, että aamut ovat heille parasta vireyden ja keskittymisen aikaa (peak), iltapäivät pohjia (trough) ja illat takaisinpomppuja (rebound). Iltavirkuilla tämä sykli on päinvastainen, mikä ei ole helppo yhtälö sovitettavaksi aamu- ja päivävirkuille suunniteltuun yhteiskuntaan.

Mikä merkitys tällä on työnteolle? Työnteko kannattaa sovittaa siten, että työtehtäväsi myötäilevät rytmiäsi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikeimmat työtehtävät, kuten syvää työtä vaativat tehtävät, kannattaa sijoittaa parhaaseen toimintakykyyn. Pintatyöt, kuten viestinnän ja rutiinitehtävät, taas voi sijoittaa vähemmän vireisiin ajankohtiin. Itse tykkään päivävirkkuna sijoittaa syvät työt aamuihin, pintatehtävät iltapäiviin. Luovaa työtä saatan sijoittaa sekä aamuihin että iltoihin.

Kun kehosi ummehtuu, ajattelusikin ummehtuu.

2. Tauota viisaasti

Ensinnäkin taukoja kannattaa pitää. Miten sitten pitää niitä? Jos menet metsäsavottaan, metsurit eivät nostele tukkeja tauon aikana. Tietotyöläisenkään ei kannata tuijottaa näyttöruutuja tauon aikana, sillä se on samanlaista kognitiivista kuormitusta aivoillesi. Poistu näyttöruutujen äärestä, tarjoa keholle liikettä, hörppää vettä ja sen jälkeen pidä tauko, jollaisen tarvitset.

Viisas taukojen pitäminen on nimenomaan sitä, että osaat tunnistaa tilasi ja toimia tauolla siihen sopivasti. Jos olet väsynyt, ole kehollisesti aktiivisempi, haukkaa ulkoilmaa tai sosialisoidu. Jos taas olet ylikierroksilla, istu tai makaa rauhassa aistiärsykkeet minimoiden ja rauhassa hengittäen.

Kotityöskentelyssä taukojen pitäminen helposti unohtuu, kuten olet ehkä etätyöaikana huomannut. Tähän toimii vastalääkkeenä taukojen kellotus esimerkiksi pomodoro-kellolla (vinkkinä Pomodoneapp). Itse tykkään aamupäivisin tehdä töitä 45min rytmillä ja iltapäivisin 25-35 minuutin rytmillä.

3. Pysy aktiivisena

Kun kehosi ummehtuu, ajattelusikin ummehtuu. On ylipäätään terveyden kannalta tärkeämpää liikkua usein ja pysyä aktiivisena kuin liikkua harvoin kovalla intensiteetillä.

Mikäli sinulla on mahdollista vaihdella istumisen ja seisomisen välillä, tee ihmeessä sitä. Jos sinulla on mahdollisuus vain istua, niin pidä useammin pieniä kehonherättelytaukoja. Tässä on hyvä huomata, että kehonherättelytauot voivat olla kyykkyjä ja hartioidenpyörittelyitä koneen vieressä ilman työnteon katkaisemista. Voit pitää sellaisen vaikka nyt heti jatkaen lukemista.

4. Ravitse sopivasti

Veden juominen tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta yllättävän monilla se jää työpäivän aikana vähäiseksi. Jano on siitä kehno signaali juomiselle, että silloin olet jo yleensä pienessä nestehukassa ja kognitiivinen suorituskykysi on jo ehtinyt heikentyä. Niinpä pidä vesilasia, juomapulloa tai muuta juomisesta muistuttavaa asiaa työpisteelläsi.

Syömiselläkin on vaikutusta vireeseen. Siihen liittyy monta yksilöllistä tekijää ja ruokarytmejä on moneen lähtöön. Se mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota on lounas, koska sillä on helppo tehdä iltapäivästä hyvinkin raskas, sekä ruoansulatuksen että työfiiliksen kannalta.

5. Kofeiinia tarpeeseen, ei tapaan

Käytä kofeiinia mieluusti viimeisenä työkaluna vireystilan säätelyyn. Nimittäin mitä enemmän kofeiinia käytät, sitä enemmän haitat nousevat suhteessa hyötyihin. Työkalu tylsyy, jos sitä käyttää liikaa.

Pyri irtoamaan siitä, että joisit kofeiinia tavan takia ja esimerkiksi aina kahvikoneen ohittaessasi. Käytä kofeiinia mieluummin tarpeeseen ja mieti aina, että tarvitsetko sitä aidosti tuleviin työtehtäviin ja onko siitä hyötyä.

Vinkkinä aamuihin kofeiininsaantia kannattaa lykätä 1,5 tunnin päähän herätyksestä ja antaa kehon herätä luonnollisesti. Mikäli kehon käynnistää kofeiinilla, siitä seuraa helposti väsähdys iltapäivisin.

Bonus: Valaistu aamuisin

Valolla on paljon merkitystä sille miten hyvin heräät. Etenkin nyt vuoden synkimpään aikaan. Jos on koko aamun pimeässä eikä lähde kotoa, niin voi kestää tunteja ennen kuin varsinaisesti herää täyteen vireyteen. Ja jos päivään herää vasta suht myöhään, niin myös illan väsymys ja nukahtaminen voi venyä.

Tähän saa jelppiä esimerkiksi kirkasvalolampusta tai herätysvalosta, jotka auttavat heräämään kunnolla päivään - etenkin heitä keillä aamut ovat vaikeita.


Tässäpä vinkkejä työvireen ylläpitoon. Toivon sinulle tasaisen vireitä työpäiviä!

- Jussi

Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa, niin kurkkaa Viisaan työn päivä -valmennus yksilöille tai tiimeille. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia koko työyhteisöllesi, niin kurkkaa tarjoamamme puheet ja valmennukset työyhteisöille.