close flow

Tilaa Flow-kirje

Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Emme spämmää mainoksilla, vaan saat sunnuntaisin kirjeessä tietoa, pohdintoja ja vinkkejä flow'sta työssä, urheilussa, taiteessa ja elämässä. Esimerkki kirjeen sisällöstä löytyy tästä.

Alkumaistiaiseksi saat Flow-oppaan, jossa on 10 keinoa päästä flow-tilaan työssä.

Blogit

Ketkä flow'ta kokevat ja minkä parissa?

Jokainen meistä on joskus kokenut flow’ta. Monet eivät vain ole osanneet nimetä kokemuksiaan flow-tilaksi. Flow-kokemukset ovat niitä hetkiä, jolloin kaikki muu unohtuu, aika rientää ja tekeminen sujuu kuin tanssi. Aina flow ei tunnu erityisen merkitykselliseltä, vaan se saatetaan ohittaa vain ajan rattoisaa kulumista ihmetellen.

Flow’n kokeminen itsessään ei vaadi taitoa, sillä jo nuoret lapset voivat kokea sitä spontaanisti leikeissä ja muussa toiminnassa. [1] Flow on siis synnynnäinen kyky, mutta siihen pääseminen ja sen edellytysten luonti on taito, jota voi harjoitella. Flow-tila -kirjan on tarkoitus antaa eväitä juuri tässä taidossa kehittymiseen.

Vaikka flow on universaali ilmiö, sen kokemisessa on jonkin verran yksilöllistä vaihtelua. Flow’hun vaikuttaa ympäristön ja toiminnan ohella sisäinen kokemus omasta kyvykkyydestä ja hallinnan tunteesta. Jos mieli on kaaoksessa, eivät viimeisen päälle hiotut olosuhteetkaan riitä takaamaan flow’ta. Persoonallisuus on yhteydessä siihen, miten hyvin henkilö kokee psyykkisesti hallitsevansa haastavat tilanteet, joten sillä on vaikutusta taipuvaisuuteen kokea flow-tilaa.

Neurotutkija Fredrik Ullen kumppaneineen selvitti 2010-luvulla taipuvaisuutta flow-tilaan laajassa tutkimuksessa, johon osallistui kymmenentuhatta ruotsalaiskaksosta. Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti emotionaalinen vakaus ja tunnollisuus ovat yhteydessä flow-kokemusten yleisyyteen. Mielenkiintoista oli, ettei kognitiivisilla eli älyllisillä kyvyillä ollut merkitystä flow’n kokemisen kannalta, ja että nuoret aikuiset kokivat flow’ta keski-ikäisiä ja eläkeläisiä vähemmän. Jälkimmäistä selitettiin sillä, että vanhemmiten ihmiset ovat todennäköisemmin löytäneet itselleen mieluisat työtehtävät ja harrastukset. [2]

Flow-teorian isä, psykologi Mihaly Csikszentmihalyi päätyi pohdinnoissaan siihen, että ainoastaan vakavat psyyken häiriöt tai aivojen fyysiset vammat voisivat olla suoranaisia esteitä flow’lle. Hän piti tarkkaavaisuushäiriöitä mahdollisesti flow’hun pääsemistä hankaloittavina tekijöinä, mutta käytännön havainnot osoittavat, että etenkin lievinä ne ovat vain mahdollinen hidaste. Hän piti flow'n vihollisina myös liiallista itsekeskeisyyttä sekä taipumusta itsetarkkailuun ja -kritiikkiin. [1]

Perimällä, kasvuympäristöllä ja yksilöllisillä taipumuksilla on vaikutusta siihen minkä parissa, milloin ja missä tilanteissa flow’ta kokee. Esimerkiksi flow-tilaan vaikuttavien välittäjäaineiden herkkyydessä on yksilöllistä vaihtelua, kuten fysiologiassamme yleisestikin. On myös selvää,että vaikka flow’n edellytykset olisivat jossain tekemisessä erittäin vahvat, voivat kulttuurin asettamat normit tai omat mieltymykset tehdä kokemuksesta vähemmän mielekkään.

Flow’n parissa toimiva Flow Genome Project -organisaatio on muodostanut neljä erilaista flow-profiilia. Nämä profiilit pohjautuvat siihen, onko ihminen taipuvainen kokemaan flow’ta ajattelun, äärikokemusten, rauhan vai yhteisön kautta. [3] Näiden voi nähdä myötäilevän DISC-mallinpersoonallisuus tyyppejä eli Analyyttinen, Hallitseva, Vakaa ja Vaikuttava. Viime vuosina ihmiset ovat oppineet tuntemaan nämä persoonatyypit eri värienkautta: vastaavat värit ovat sininen, punainen, vihreä ja keltainen. Jaottelu erilaisiin persooniin saattaa kuitenkin johtaa käyttäytymisen liialliseen yksinkertaistamiseen ja ihmisten lokerointiin, joten seuraavassa flow’n lähteet on jaettu persoonien sijaan motivaattoreihin.

Ajattelusta motivoituvat arvostavat keskittymistä ja kokevat flow’n usein eristäytymismatkana. Heillä flow’hun ajavia aktiviteetteja ovat taide, tiede, musiikki, pelaaminen, koodaus ja tietotyö. Toisin sanoen kaikki, jossa voi luoda jotain tai muuten keskittyä asian hoitamiseen mahdollisimman syvällisesti ja hyvin.  Äärikokemuksista flow'ta saavat tekevät kaiken täysillä ja kokevat flow-tilaa rajujen aktiviteettien, kuten extreme-urheilun, kamppailulajien ja moottoriurheilun parissa. Rauhasta inspiroituvat kokevat flow’ta läsnäolon ja vapauden kautta. Flow’hun he pääsevät useimmin esimerkiksi joogan, meditaation, tanssimisen jaretriittien parissa. Yhteisöstä flow-tilaan pääsevät taas saavat energiaa muista ihmisistä. He kokevat flow’ta tapahtumien ytimessä ja ihmisten keskellä, esimerkiksi juhlissa, tapahtumissa, seminaareissa, politiikassa tai tiimityössä. [3]

Flow Genome Projectin profiilikyselyyn vastanneista yli 70 000 ihmisestä 47 prosenttia motivoitui ajattelusta, joka tukee tietotyön yleisyyttä flow’n lähteenä. Oman flow-profiilin voi selvittää FGP:n sivuilla. Sitä voi hyödyntää oman orientaation selvittämisessä ja mahdollisesti suunnitella flow-kokemuksia sen pohjalta, mutta on hyvä muistaa, että profiilit antavat vain suuntaa eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi rauhoittumisesta motivoituva voi hyvin kokea flow’ta laskuvarjohyppyjen parissa ‒ kyse on enemmän suuntautuneisuudesta tiettyihin aktiviteetteihin.

Tämä oli ote kirjasta Flow-tila -Tietotyön viisain vaihde.

Lähteet

[1] Csikszentmihalyi, Mihaly 2008. Flow: Psychology of Optimal Experience. Harper Perennial.

[2] Harmat, Laszlo ym. 2016. Flow experience: Empirical research and applications. Springer International Publishing.

[3] Flow Genome Research 2017. Flow profiles. Flowgenomeproject.com/flow-profile

Näin pääset flow-tilaan etätyössä - 3 vinkkiä


Monet organisaatiot ja työntekijät ovat siirtyneet etätyömoodiin. Etätyö ei sinänsä eroa suuresti varsinaisesta työstä muuten kuin ympäristöltään, mutta voi silti vaatia totuttelua, varsinkin jos etätyötä ei ole aiemmin tullut tehtyä.

Flow-tilan näkökulmasta etätyö on hyvä tilanne harjoitella flow’n edellytysten vaalimista ja viisasta työntekoa, koska työympäristö on normaalia rauhallisempi. Samalla tulee punnittua itsensä johtamisen taitoja, kun työkaverien läsnäolo ei muistuta töissä olemisesta ja kannusta sulkemaan uutisia tai somepalveluita. Eli sinänsä etätyö tarjoaa flow’lle uusia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia esteitä, jos omaa työtä tulee muutenkin johdettua heikosti.

Tässä on kolme vinkkiä etätyöläisen flow-tilaan pääsylle. Lisää on luvassa maksuttomassa Etätyön flow -webinaarissa, jonka pidän keskiviikkona 18.3. klo 9-10.


1) Kellota työtäsi ja pidä aikatauluista kiinni

Etätyössä ympäristö tarjoaa vähemmän keskeytyksiä, eli mahdollistaa paremmin asioihin uppoutumista - niin hyvässä kuin pahassa. Keskittymisen mahdollisuudet voi käyttää työhön, mutta yhtä lailla on helppo päätyä pitkäksikin aikaa koronavirusuutisointien ja somekeskusteluiden lukemisen pariin. Vaikka aikaa ja rauhaa tuntuisi kotona työskennellessä olevan rutkasti enemmän, niin kannattaa silti pyrkiä toteuttamaan etätyössäkin selkeitä työaikoja ja yrittää keskittyä varsinaiseen työntekoon. Ei ole harvinaista aikapaineettomana etätyöpäivänä havahtua siihen, että tässähän mennäänkin jo myöhäistä iltapäivää ja iso osa työlistasta on vielä tekemättä.

Jos työhön keskittyminen meinaa lipsua, niin siihen löytyy monia näppäriä työkaluja. Pomodoro-kellolla voi rytmittää työ- ja taukojaksoja (tässä yksi ilmaisversio). Moni kokee kellotuksen hyödylliseksi juuri siinä, että sen avulla on helpompi keskittyä työntekoon tietyn aikaa ja jättää ylimääräiset asiat tauoille. Toinen, vähän radikaalimpi lähestymistapa työkalujen puolella on tekemisen selkeä rajoittaminen, esimerkiksi ColdTurkey -ohjelmalla, jotka suoraviivaisesti estävät tiettyjen ohjelmien tai sivustojen avaamisen määrittäminäsi ajankohtina. Itsensä rajoittaminen voi kuulostaa hassulta, mutta se toimii.

Vastamelukuulokkeet ovat tietotyöläisen parhaita kavereita.

2) Käytä musiikkia tai ääniraitoja flow’n tukena

Moni kokee musiikin kuuntelun auttavan työnteossa, koska se auttaa sulkemaan muuta maailmaa pois, luomaan eräänlaisen ”oman kuplan”. Lisäksi monien on vaikea työskennellä täydessä hiljaisuudessa, joten musiikki voi tarjota mielelle kevyttä pureskeltavaa työskentelyn taustalle. On kuitenkin tärkeää, mitä musiikkia valitsee kuunnella. Jos tavoitteena on keskittyä, niin musiikin ei ole tarkoitus luoda tunnelmaa tai saada tanssijalkaa vipattamaan, vaan luoda ympäristö syventymiselle. Silloin kannattaa kuunnella jotain laulutonta musiikkia, jossa ei ole kovin paljoa rytmiä. Esimerkiksi taustalle unohtuva ambient-tyylinen ääniraita tai rauhallinen klassinen musiikki toimii monille. Niitä löydät Spotifysta esimerkiksi hakusanoilla concentration tai study. Oma listani tähän tarkoitukseen löytyy nimellä Flow-keskittymislista. Nopeatempoisemmassa työssä ei sitten ole niin justiinsa, että mitä kuuntelee, esimerkiksi eräs journalistiystäväni on kertonut kuuntelevansa punkkia kirjoittaessaan lyhyitä uutisjuttuja. Eli skaala on iso, mutta lähde musiikin kanssa mieluummin rauhallisemmasta päästä.

Jos haluat viedä keskittymisen äänimaailman askeleen pidemmälle, on siihen olemassa erikseen suunniteltuja ääniraitoja. Näitä tarjoavat esimerkiksi brain.fm -palvelu tai valkoista kohinaa sisältävät ääniraidat. Ne suuntaavat aivoaaltoja tietyille taajuuksille ja auttavat siten keskittymistä. Itse koen ne hyödyllisiksi etenkin kunnon syventymistä vaativassa työssä.

3) Rytmitä työtäsi ja viestimien käyttöä

Itsensä johtaminen korostuu etätyössä ja yksi tärkeä siihen liittyvä asia on työn rytmitys. Mieti, mikä on paras ajankohta tehdä kutakin työtehtävää. Itselleni aamut ovat parasta työaikaa, joten sijoitan niihin vaikeat ja luovat tehtävät, kun taas tapaamiset, viestinnän ja rutiinitehtävät sijoitan iltapäiviin, jos vain mahdollista. Erityisen tärkeää etätyössä on viestimien ja sähköpostin käytön ajoitus. Kun kontaktia ihmisiin ei muuten ole, viestimet saattavat tuntua korostuneen tärkeiltä. Petollista viestimissä kuitenkin on se, että niistä ilmaantuvat asiat johtavat helposti reaktiiviseen tilaan, jolloin esimerkiksi sähköpostista ilmaantuvat tehtävät syrjäyttävät meneillään olevat vähemmän kiireelliset, mutta kuitenkin tärkeämmät tehtävät. Viestimiä tai sähköpostia ei siis missään nimessä kannata pitää koko ajan auki, koska muuten ne keskeyttävät työn jatkuvasti. Etätyössä joillekin voi myös muodostua tarve yrittää olla liiankin näkyvä organisaation viestimissä. Viestimien suhteen kannattaa ottaa tietty rytmi niiden käytölle, esimerkiksi avaamalla sähköposti kahdesti päivässä (ei mielellään heti aamulla) ja viestimet 1-3 tunnin välein työtehtävistä riippuen. Mitä selkeämmin rytmitetty tekeminen, sitä enemmän syntyy mahdollisuuksia flow’lle.

Lisää vinkkejä webinaarissa

Tässäpä oli muutama vinkki etätyössä flow’hun pääsemiselle. Jos haluat kuulla lisää keinoja, niin pidän keskiviikkona maksuttoman, tunnin mittaisen webinaarin flow-tilasta etätyössä.


Milloin flow'ta koetaan?

Flow’ta ilmenee kaikilla elämän osa-alueilla. Yksi kokee flow’ta työssään ja toinen harrastuksessaan. Tutkimuksissa osallistujat mainitsevat usein harrastukset ja liikunnan voimakkaimmin flow’ta tuottaviksi aktiviteeteiksi. Yleisin yksittäinen tekeminen, jonka aikana ihmiset kertoivat kokevansa flow'ta, oli 1970- ja 1980-luvuilla tehdyissä tutkimuksissa kirjan lukeminen. Se voi tuntua äkkiseltään ajateltuna passiiviselta tekemiseltä, mutta lukeminen tarjoaa paljon flow-tilan edellytyksiä. Tavoite on selkeä, kielelliset säännöt ohjaavat lukemista, kulttuuristen ja tarinallisten elementtien tunnistaminen tarjoaa haastetta ja useimmiten lukeminen on mielekästä tekemistä, jota on tietoisesti valittu tehdä. Usein ihmiset lukevat kirjoja, jotka tarjoavat heille joko älyllistä tai mielikuvituksellista haastetta. Sama pätee esimerkiksi musiikkiin, jonka saralla ihmiset valitsevat intuitiivisesti tilanteisiin sopivan haastavaa musiikkia.

Flow ja pelillisyys

Mitä lähempänä jonkin asian tekeminen on peliä, sitä flow’ta tuottavampaa se useimmiten on, koska tällöin tekemiseen liittyy haasteellisuutta, tavoitteellisuutta, vaihtelua ja muita flow'ta edistäviä tekijöitä. Ideaali pelikokemus onkin usein lähellä flow-kokemusta. Pelejä tutkinut Suvi Latva on todennut, että flow’n kautta on mahdollista maksimoida pelaamiseen uppoutumista, motivaatiota, pelistä syntyvää mielihyvää ja saavutuksia pelissä. Flow’n kokemista pidetäänkin yhtenä osoituksena siitä, että peli tai käyttöliittymä on onnistunut. Isot pelituotantoyhtiöt testaavatkin tuotekehitysvaiheessa pelejään flow’n näkökulmasta, sillä eniten flow-kokemuksia tuottavat pelit ovat myös myyntilistojen kärjessä, koska ne saavat pelaajat pysymään pelin parissa pidemmän aikaa.

Peleihin usein liittyvä kilpailuasetelma on tekijä, joka tuottaa luontaisesti paljon edellytyksiä flow’lle. Kilpailuissa on kuitenkin tärkeää, että keskittyminen pysyy omassa parhaassa suorituksessa, vertaamatta sitä liikaa muihin pelaajiin. Jos kilpailusta tulee itsetarkoitus, voi pelikokemuksesta kadota sekä pelaamisen tuottama täyttymys että flow.

Pelillisyys liittyy myös arjen flow'hun, sillä ihmiset luovat jatkuvasti pieniä tapoja viihdyttääkseen itseään, kuten kynän tai kolikon pyörittely, reisien taputtelu, hammastikun pureskelu ja vihonkulmaan piirtely luennolla. Tämä on sikäli luontaista, että tietyn rutiininomaisen tehtävän toistaminen luo järjestystä tietoisuuteen. Samaan kastiin voisi laskea myös joidenkin vanhemman sukupolven edustajien piilopullot esimerkiksi kirjahyllyissä ja kaappien perällä. Päivän mittaan näillä pulloilla kierretään ottamassa ”naukkuja” salaa niin, että puoliso ei huomaa. Piilopulloilla kiertäjä tietää usein puolison olevan tästä harrastuksesta tietoinen, mutta sen jatkaminen koetaan silti mielekkääksi.

Flow'hun työssä vai vapaa-ajalla?

Flow yhdistyy monilla tekemisen mielekkyyteen ja siksi usein ajatellaan, että sitä koettaisiin enemmän vapaa-ajalla, mutta näin ei ole asian laita. Nykyisin määrällisesti yleisimmäksi flow-kokemusten lähteeksi on noussut tietotyö. Ei kuitenkaan ole yllättävää, että flow-kokemuksia syntyy, kun ihminen viettää useita kymmeniä tunteja viikoittain jonkin asian parissa. Flow-tilaan nimittäin pääsee sitä helpommin, mitä taitavampi tehtävässä asiassa on, ja yleensä ihmiset toimivat työtehtävässä, jonka hallitsevat. Lisäksi työllä on usein selkeät tavoitteet. Nämä edesauttavat sitä, että ihmiset kokevat flow’ta juurikin työssään.

Vaikka tietotyö onkin yleisin flow’n lähde, viettävät sen parissa työskentelevät flow-tilassa vain viisi prosenttia työajastaan. Viisitoista prosenttia ihmisistä ei kertomansa mukaan koskaan pääse flow-tilaan työssään, kun taas kaksikymmentä prosenttia kertoo pääsevänsä siihen päivittäin. Flow’n osuus työajasta on harmittavan vähäistä niin työntekijöiden, organisaatioiden kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Positiivista on, että lukemissa on helppoa kasvunvaraa, jos flow’n kokemisen edellytyksiin kiinnitetään edes vähän huomiota. Siksi tämä kirjakin on kirjoitettu.

Tämä oli ote kirjasta Flow-tila -Tietotyön viisain vaihde.

Ilmiö tutuksi - Mikä flow on?

Flow on elämän suola.

Meillä kaikilla on oma käsitys siitä, mitä flow tarkoittaa, ja harva tuntee sen tarkkaa määritelmää. Yhdellä flow yhdistyy ajatuksissa urheiluun, toisella joogaan ja kolmas pitää sitä new age -väen höpöhöpönä. Useat liittävät flow’n niihin yhteyksiin, joissa ovat siitä kuulleet puhuttavan, eivätkä välttämättä ajattele sitä kaikkia elämän osa-alueita koskevana ilmiönä.

Rakkaan lapsen monet nimet

Flow-kokemusta on tapana kuvata eri piireissä erilaisilla termeillä, jotka ovat enemmän tai vähemmän synonyymeja flow-tilalle. Urheilussa flow’sta käytetään kuvausta being in the zone, koripalloilijoilla on fraasi being on fire ja pokerinpelaajien keskuudessa toistellaan lausetta playing the A-game. Juoksuun yhdistetään sanapari runner’s high ja hyväntekeväisyyteen helper’s high. Koodarit ovat wired in, hävittäjälentäjät in the bubble ja muusikot in the groove. Lumilautailijat puhuvat white moments -hetkistä ja stand-up -koomikot forever zone-tilasta, jolloin keikkaa voisi jatkaa ikuisuuden. Taolaisuudessa on jo yli kahden vuosituhannen ajan käytetty käsitettä wu wei, joka viittaa vaivattomaan tekemiseen.

Suomen kielessä vanha sana hurmio on merkitykseltään aika lähellä flow’ta. Etenkin sen mielleyhtymät urheilun saralla ovat hyvin lähellätämän kirjan kuvausta flow-tilasta. Onnellisuustutkija Markku Ojanen taas on puhunut flow’sta käsitteellä ajan riento. Viime aikoina flow’sta on alettu Suomessa käyttämään termejä virtauskokemus ja virtaustila. Myös käsite työn imu sisältää monia samoja piirteitä kuin flow, mutta se viittaa flow’n tapaisen lyhytkestoisen huippuvireen sijaan pitkäaikaisiin tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen tunteisiin työtä kohtaan.

Mikä flow on?

Flow on tila, jossa ihminen kykenee uppoutumaan täysin käsillä olevaan asiaan ja hyödyntämään kaikkia taitojaan. Huomio on keskittynyt yhteen asiaan, eikä mielessä pyöri eilisen erehdyksiä tai huomisen huolia. Uponneisuus on niin vahvaa, ettei millekään muulle jää aivokapasiteettia. Flow tuntuu vaivattomalta ja kaikki sujuu kuin omalla painollaan. Jokainen teko seuraa edellistä saumattomasti ilman ylimääräisiä taukoja tai miettimisiä. Syvässä flow-tilassa jotkut kokevat jopa siirtyvänsä tekijästä enemmänkin kokijaksi. Flow on siis olemista tekemisen kautta. Ehkäpä juuri siksi se on suomalaisille luontaista, sillä perinteisesti emme ole kovin hyviä olemisessa vaan ennemminkin tekemiseen uppoutumisessa.

”Flow katapulttaa sinut luonnollisella tavalla tilaan, jossa et luontaisesti ole.” ‒ Ned Hallowell, psykiatri

Käytännön kuvauksien ohessa on monipuolisuuden takia tärkeää tietää myös tieteen näkemys flow’sta. Tarkkana tieteellisenä määritelmänä flow on optimaalinen tietoisuuden tila. Sitä voi ajatella myös normaalista valvetilasta poikkeavana, muuttuneena tietoisuuden tilana. Flow on tarkkaavaisuuden kohdistamisen tulos, jonka seurauksena tietoisuus on järjestyksessä. Tällöin ajattelu, tunteet ja toiminta ovat linjassa keskenään. Toisin sanoen ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa minän tavoitteiden kanssa. Minän rooli on aktiivinen, mutta minätietoisuuden ei, koska havainnointi kohdistuu ulospäin, ei sisäiseen kokemukseen. Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa, että kaikki huomio ja energia on suunnattu tekemiseen ja tavoitteen saavuttamiseen, eikä ihminen koe lainkaan ristiriitaa tavoitteiden, ajattelun, tunteiden ja tekemisen välillä. Aina tavoitteelta ei vaadita kirkkautta, vaan tavoitteena voi olla myös päämäärätön, luova tekeminen, kuten lapsen omatoiminen leikki lelu-ukoilla. On hyvä muistaa, että näistä tarkoista määritelmistä huolimatta flow ei ole vain yksi tietty tila. Käytännössä sen kokemus vaihtelee tilanteesta riippuen, ja lisäksi se on asteittaista. Ihminen voi olla kevyemmässä tai syvemmässä flow’ssa.

Psykologinen vastakohta flow-tilalle on psyykkinen entropia eli sisäinen kaaos. Tällöin ihmisen minän ja tekemisen välillä on ristiriitaa, joka voi syntyä esimerkiksi selkeiden tavoitteiden puutteesta. Psyykkinen entropia on ihmismielen normaali olotila, jossa vietämme suuren osan valveillaolostamme. Esimerkiksi aamulla koiran ulkoilutukseen lähtö voi tuntua väsymyksen takia raskaalta, reidet ovat vieläkin jumissa toissapäivän jalkatreenistä ja sade tekee ulkona olemisesta epämiellyttävää. Lisäksi ahdistaa, osuuko ylipuhelias naapuri taas koirapuistoon samaan aikaan. On mahdotonta viettää kaikki aika flow’ssa, mutta flow’n tavoittelu on silti arvokasta.

Tämä on ote kirjasta Flow-tila - Tietotyön viisain vaihde.