Tehokkain työ syntyy rentoudesta

Jussi Venäläinen
9.9.2022
Rentous syntyy kyvystä sovittaa oma kehomielen tila ja ponnistelun taso tehtävään.

Rentous herättää sanana monenlaisia mielikuvia - monilla ensimmäinen mielikuva on chillaus tai laiskottelu. Usein rentoutta ajatellaan nimenomaan rennosti ottamisena, mutta nyt puhun rennosti tekemisestä. Rentous on yksi viisaan työn ydintekijä rakkauden ja reflektion ohella - niitä käsitellään tulevissa artikkeleissa.

Monesti rentous nähdään jopa esteenä tekemiselle, mutta asia on päinvastoin. Taitava, valpas rentous on edellytys huippusuorituksille niin taiteessa, urheilussa kuin työssä. Rentous on nimenomaan paras lähtökohta toiminnalle - se ei tarkoita että olisimme toimettomia tai veteliä. Jos mietit vaikkapa nyrkkeilijää tai maalaustaiteilijaa, niin parasta tulosta syntyy, kun he osaavat käyttää voimaa ja jäykkyyttä taitavasti, juuri sopivissa kohdissa pysyäkseen rentoina. Sama pätee taitavaan itsensä johtajaan.

Rentous on olennainen osa viisasta toimintaa, jotta käytämme resurssejamme viisaasti ja toimimme pienimmän vastuksen kautta, asioiden luontaisessa rytmissä.

Rentouden ydinpiirteet

Sopiva ponnistelu

Yliponnistelu kuluttaa voimavarat, kun taas aliponnistelussa toiminta ja tulokset jäävät vajaaksi. Mikä on sopivasti? Pienin määrä ponnistelua, joka tuottaa halutun tuloksen.

Sopiva tila

Mikäli emme ole sopivassa kehomielen tilassa tehtävään, syntyy toimintaan tarpeetonta kitkaa ja rentous katoaa.

Sopiva dynamiikka

Rentous syntyy kyvystä toimia tilanteen vaatimassa rytmissä ja sopivalla dynamiikalla, niin pitkällä kuin lyhyellä aikajänteellä. Toiminnan staattisuus usein rikkoo rentouden.

Näin vaalit rentoutta työssäsi

Ponnistele riittävästi, mutta älä enempää

Kaikki intentionaalinen tekeminen vaatii jonkinasteista ponnistelua. Myös flow-tilaan pääsemisen ensimmäinen vaihe on ponnistelu (lue lisää). Aliponnistelu (ylirentous) ei toimi, eikä motivaatiota ja flow-tilaa kannata jäädä odottamaan, sillä ne syntyvät tekemisen kautta. Jotta saat asioita aikaiseksi, tulee sinun ponnistella.

Ponnistelun tärkeyden tiedostaminen voi kuitenkin harhauttaa optimoinnin sijaan maksimoimaan (yliponnistelu), jolloin rentous katoaa. Syynä voi olla esimerkiksi halu saada työt nopeammin ja tehokkaammin valmiiksi. Joitain tehtäviä ei kuitenkaan voi nopeuttaa ponnistelemalla kovempaa, vaan vaikutus on usein aikaansaannin kannalta jopa päinvastainen.

Tarkkaile siis, että mikä ponnistelun taso on sopiva juuri nyt käsillä olevaan tehtävään, etenkin jos työsi eivät etene tai kuormittavat sinua liikaa. Ponnistelulle ei voi antaa absoluuttista arvoa, jota tavoitella. Hyvä ohjenuora onkin tarkastella, että mikä on pienin tarvittava määrä eli riittävästi ponnistelua haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Tämä vaatii tilanteessa hereillä olemista.

Seuraa myös, onko ponnistelusi sopivalla tasolla isommassa kuvassa, esimerkiksi työpäivien ja -viikkojen tasolla. Rentous tekemisessä löytyy sopivan ponnistelun kautta.

Reflektoi: Miten usein ponnistelet sopivasti?


Sovita tila tehtävään (tai päinvastoin)

Ei ole olemassa yhtä kehomielen tilaa, joka olisi optimaalinen kaikkeen tekemiseen. Keynote-puhe, konfliktin käsittely tai raportin kirjoittaminen tarvitsevat kaikki parhaaseen suoriutumiseen omanlaisensa tilan.

Kehosi limbinen järjestelmä vaikuttaa muun muassa vireyteesi, tunteisiisi ja motivaatioosi. Mikäli se on epäoptimaalisessa tilassa tehtävään ja olet esimerkiksi liian väsynyt tekemään firman blogipostausta, syntyy tästä tilasi ja tehtävän välisestä epäsuhdasta limbistä kitkaa. Mitä enemmän limbistä kitkaa, sitä vähemmän on mahdollisuuksia rennolle tekemiselle.

Kun havaitset ettet ole sopivassa tilassa tehtävään, ota hetki pohtiaksesi miten voisit sovittaa tilaasi. Voit säädellä esimerkiksi vireystilaasi musiikilla, kehollisella aktivaatiolla ja hengityksen kautta. Työarjen keskellä pääsee harvoin täydelliseen tilaan kaikkia tehtäviä varten, mutta oma tila on silti tärkeä tarkkailun kohde. Sen suhteen kannattaa nähdä edes pientä vaivaa, koska siten aikaansaanti paranee, kuormittavuus vähenee ja työ maistuu kivemmalta. 

Joskus tilasi ja tehtäväsi välillä on niin suuri epäsuhta, että sitä ei ole edes järkevää yrittää kuroa kiinni. Tällöin kannattaa miettiä, onko sinulla aikataulujen puolesta mahdollista kääntää “ohje ympäri”, eli sovittaa tehtävä tilaan ja esimerkiksi väsyneenä valita tehtäviä, joita väsymys ei haittaa. Tätä helpottaa, jos olet merkannut todo-listaasi tehtäviä tilojen mukaan, esimerkiksi luokkiin Syvä, Luova ja Pinta, jolloin sinun ei tarvitse alkaa pohtia mitkä ovat sopivia tehtäviä tämänhetkiseen tilaasi.

Reflektoi: Kuinka usein tilasi on sopiva tehtäviisi?

Ymmärrä syklisyyttä ja vaali sitä

Teollisen johtamisen ajattelumallit olettavat työn olevan lineaarista ja saman resurssien käytön tuottavan aina saman tuotoksen. Tehdasympäristössä tämä piti suhteellisen hyvin paikkansa, mutta valitettavasti sama ajattelu on kantautunut nykypäivän tietotyöhön, jossa se pätee heikosti. Ajatustyötä ei voi fyysisen työn tapaan nopeuttaa puskemalla kovempaa, vaan kyseessä on paljon syklisempi prosessi.

Syklisyys eli vaiheittaisuus on kaiken elämän ytimessä, solujen toiminnasta biosfääriin ja taiteelliseen luomistyöhön. Työskentelyssä syklisyys näkyy esimerkiksi siinä, että iltapäivät ovat monilla työntekoon aamupäiviä heikompia. Syklisyys on kokonaisvaltainen vaikuttaja kykyymme tehdä töitä, ja etenkin rentouteen työssä. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla hidaste, vaan se voi myös edistää työntekoasi, jos ymmärrät sitä ja osaat toimia erilaisten syklien myötäisesti.

Hyvä musiikki on sopivan syklistä, kuten myös hyvä työnteko.

Mikäli kuvittelemme elämän toimivan lineaarisesti, emme hyväksy todellisuutta ja toimi sen mukaisesti. Mikäli ymmärrämme syklisyyttä, voimme toimia asioiden luontaisessa rytmissä ja minimoida aiemmin mainitun limbisen kitkan. Kannattaa miettiä ja kokeilla esimerkiksi, että milloin on sinulle sopivin ajankohta ja mikä on sinulle sopivin työympäristö tehdä erilaisia tehtäviä. Tällöin voit alkaa järjestää työpäiviäsi niiden myötäisesti mahdollisuuksien mukaan.

Syklisyyteen liittyy myös luontainen tarpeemme vaihtelulle. Saman asian toistaminen tarpeeksi pitkään saa meidät tylsistymään ja väsymään. Kun taas luomme tekemiseen sopivasti vaihtelua, pystymme ylläpitämään motivaatiota ja vireystilaamme paremmin. Nimenomaan sopivasti, sillä liika vaihtelu rikkoo tekemisen rytmin ja samalla rentouden.

Reflektoi: Kuinka syklisyys näkyy työskentelyssäsi?


Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa sinua yksilönä, niin kurkkaa Viisaan työn päivä. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia työyhteisöllesi, niin kurkkaa valmennuksemme.

Jaa tämä kirjoitus muidenkin
iloksi ja hyödyksi.