close flow

Tilaa Flow-kirje

"Oon tosi valikoiva sen suhteen mitä tilaan, mutta tää teidän uutiskirje on oikeesti tosi hyvää kamaa." - Miika K.

Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Emme spämmää mainoksilla, vaan saat sunnuntaisin kirjeessä tietoa, pohdintoja ja vinkkejä flow'sta työssä, urheilussa, taiteessa ja elämässä. Esimerkki kirjeen sisällöstä löytyy tästä.

Alkumaistiaiseksi saat Flow-oppaan, jossa on 10 keinoa päästä flow-tilaan työssä.

Viisaamman työnteon jäljillä - Johdanto Flow-tila -kirjasta (2/2)

Jussi Venäläinen
14.2.2020

Viisaamman työnteon jäljillä

Paras ratkaisu nykyisen työelämän haasteisiin, ainakin neurobiologian ja psykologian näkökulmasta, on flow-tila ja sen hyödyntäminen. Flow on tila, jossa saat eniten aikaan, olet luovimmillasi ja nopein oppimaan. Parhaimmillaan flow voi tarjota tuottavuuden ja luovuuden moninkertaistumisen. [1]

McKinsey Global Research Institute tutki kymmenen vuoden aikana viittätuhatta johtajaa ja havaitsi, että flow-tilassa johtajien tuottavuus kasvoi jopa viisinkertaiseksi normaaliin verrattuna. Parhaimmillaan flow'ssa voi siis saada aikaiseksi parissa tunnissa saman verran kuin kokonaisen mutta pirstaleisen työpäivän aikana. [2] Luku kuulostaa yliampuvalta, mutta jos mietit omaa parasta suorituskykyäsi ja vertaat sitä huonoon työpäivään, jolloin saat aikaiseksi vain kaksi päivälle suunnitellusta kymmenestä asiasta, ei luku kuulosta enää niin utopistiselta. Tietotyöläisten arki on hyvin sirpaleista, ja selvitysten mukaan vain kolmasosa työajasta käytetään oikeasti tuottavaan työhön. [3][4] McKinsey arvioi, että jos työntekijöiden flow-tilassa viettämä aika voitaisiin nostaa nykyisestä viidestä prosentista 20 prosenttiin, työn tuottavuus voisi jopa tuplaantua. [2] Kasvattamatta työaikaa, luovuutta parantaen ja vähemmällä stressillä. Vaihtoehtoisesti flow voisi tarjota keinon siirtyä lyhyempiin työpäiviin tai työviikkoihin nykyisen tuottavuuden kärsimättä.

”Kahden flow’ssa vietetyn tunnin aikana voin saada aikaiseksi hämmästyttäviä asioita.”
– Sir Richard Branson, yrittäjä

Flow’ssa on kyse muustakin kuin työnteon tulosten parantumisesta, sillä tutkimusten mukaan flow-tilassa eniten aikaa viettävät ihmiset ovat myös onnellisimpia. [5] Flow’sta työssä hyötyvät siten merkittävästi sekä organisaatiot että työntekijät. Kyseessä on kaikin puolin tehokkain vaihde työskennellä, niin operatiivisesti kuin inhimillisesti. Tämä jos mikä on viisasta työntekoa.

Yrityksille kyky oppia nopeasti on jatkuvasti tärkeämpi, sillä keksinnöt leviävät salamannopeasti tämän päivän digitaalisessa maailmassa. Yksittäinen toimiala voi muuttua parissa vuodessa, kun ennen siihen kului vuosikymmeniä. Yksikään yritys ei siten ole turvassa muutokselta. Flow on keino, jolla yritys voi pysyä mukana maailman ja sen kehityksen kelkassa. Tästä syystä esimerkiksi Toyota ja Patagonia ovat ottaneet flow’n osaksi ydinfilosofiaansa. Ne ovat oivaltaneet, että kyky vaalia työntekijöiden flow-tilaa on jokaisen johtajan ja organisaation Graalin malja. Piilaakso kokonaisuudessaan on yksi iso esimerkki siitä, millaisia tuloksia flow’n avulla voidaan saavuttaa.

Flow käyttöön

Miten tämän Graalin maljan luokse olisi sitten mahdollista päästä? Flow on meihin sisään rakennettu, jokaisen käytössä oleva vaihde, jota suurin osa meistä hyödyntää valitettavasti liian vähän. Kaikilla meistä on synnynnäinen kyky olla flow-tilassa. Lapsena jokainen on ollut kykenevä välittömään flow-tilaan lähes tilanteessa kuin tilanteessa, mutta aikuistuessa yliajattelu tulee helposti flow’n tielle silloinkin, kun sille ei ole tarvetta. Jos taito on päässyt unholaan, flow’hun pääsy täytyy vain opetella uudestaan. Tarkoitus ei ole olla flow-tilassa jatkuvasti, vaan tavoite on kasvattaa flow’n määrää nykyisestä.

Flow on monimutkainen ilmiö, kuten esimerkiksi hyvinvointi tai onnellisuus. Siihen pääsemiseen ei ole yhtä taikatemppua, mutta on kuitenkin olemassa nippu keinoja, joilla voi merkittävästi edistää mahdollisuuksiaan päästä flow-tilaan. Tietämys flow’sta ja työkalut sen toteutukseen käytännössä ovat flow-osaamista, joka on olennainen taito nykyisessä työelämässä. Tietotyössä flow’n saavuttaminen ei hektisen työn keskellä ole aina helppoa, mutta pienilläkin teoilla sen edistämiseksi on pitkässä juoksussa huomattava vaikutus. Jos mietit loistavia työpäiviä, jolloin asiat rullaavat, kykenet olemaan läsnä ja antamaan parhaasi, homma on hallussa ja inspiraatiota riittää vapaa-ajallekin, niin näiden päivien lähtökohdat eivät merkittävästi eroa normaaleista työpäivistä. Monet asiat niissä ovat vain pikkuisen paremmin. Flow on usein se pieni mutta merkittävä tekijä, joka erottaa loistavan työpäivän normaalista. Vaalimalla sitä voit tehdä loistavasta uuden normaalin. Flow’n edistämisessä on kyse pienistä muutoksista ja niiden aikaan saamasta positiivisesta kierteestä, joka pitkällä aikavälillä saa työn ja elämän maistumaan rutkasti paremmalta.

”YK:n ihmisoikeuksissa pitäisi olla kohta, että ihmisen kuuluu kokea töissä virtausta kerran päivässä.”
‒ Kirsti Lonka, kasvatuspsykologian professori

Ottamalla tämän kirjan vinkit käyttöön työssäsi, tehokkuutesi paranee ja stressisi vähenee. Samalla päädyt kuin vaivihkaa flow-tilaan. Tämän kirjan kaksi osaa, teoria ja käytäntö, palvelevat flow-osaamisesi kehittymistä eri tavoin. Ensimmäinen osa avaa sinulle flow’n salat eli kertoo mikä flow on, miltä se tuntuu, mitä ovat erilaiset flow’t, mitkä ovat flow’n hyödyt ja mitä aivoissa tapahtuu flow’n aikana. Toisessa osassa esitellään flow’n portaat ja saat työkalupakillisen konkreettisia keinoja, joilla valjastat flow’n käyttöön omassa työssäsi.

Nyt, ota flow haltuun, jotta voit ajaa mahdollisimman paljon tietotyön viisaimmalla vaihteella.

 

”Olen koko aikuisiän tehnyt runsaasti töitä. Joskus ihan puhtaasti suorittaen, toisinaan sisäisestä motivaatiosta kumpuavasti. Ero noiden kahden tuottamassa fiiliksessä ja sivuvaikutuksissa on kuin yöllä ja päivällä. Olen saanut duunarikasvatuksen, jota arvostan monella tapaa, ja työskennellyt nuoruusvuoteni tehtaissa ja varastoissa. Niiden myötä ammensin teollisen työnteon oppeja myöhemmin sekä opiskeluissa että tietotyössä. Päädyin vuosienajan paahtamaan töitä kiireen, puskemisen, kunnianhimon ja tavoitteiden voimalla. Sain kyllä paljon aikaan, mutta sille kertyi hintansa ihmissuhteiden ja hyvinvoinnin saralla.

Viikkotyötuntien ollessa jatkuvasti sadan tunnin pinnassa rupesin miettimään, että asioiden aikaansaamiseen täytyy olla muitakin keinoja kuin työtuntien jatkuva kasvattaminen. Se johti minut tutkimaan tuottavuutta ja itsensä kehittämistä sekä kokeilemaan erilaisia keinoja tekemisen järkevöittämiseksi. Tutkimusmatka on nyt kestänyt jo kymmenen vuoden ajan ja johtanut minut flow-tilan pariin. Se vei minut mennessään ja on tällä hetkellä isoin teema työssäni ja elämässäni. Missioni on edistää myötävirtaa eli meidän kaikkien elämän kitkattomuutta. Flow on siihen loistava työkalu. Mitä laajemmin flow'ta tutkin, sitä vakaammin uskon sen olevan yksi parhaita keinoja, jolla voimme tehdä työelämästä viisaamman ja merkityksellisemmän.

Flow’n myötä olen siirtynyt kokonaan fossiilittomaan polttoaineeseen, intohimoon. Jos peilaan nykymenoa aiempaan, niin olisin voinut saada aivan samat asiat aikaiseksi, mutta merkittävästi vähemmällä stressillä, muusta elämästä tinkimättä. Omalla kohdallani tekemisen flow ei kuitenkaan ole ollut itsestäänselvyys. Taipumukseni analysoida kaikkea on ollut siunaus ja kirous, sillä se on ollut flow’n jarru, mutta pakottanut flow-osaamisen hiomiseen. Tietysti pyrin flow'hun kaikessa työnteossa, mutta aina siihen ei voi päästä, eikä se ole itseisarvo. Sen edellytysten vaalimisella on kuitenkin paljon merkitystä, koska ne vähentävät työn kitkaa ja kuormitusta, vaikka flow jäisi saavuttamatta. Jos en olisi itse kokenut flow’n hiomisesta rutkasti arvoa, en olisi myöskään kirjoittanut tätä kirjaa.”

‒ kirjan kirjoittaja Jussi Venäläinen

Lähteet

[1] Kotler, Steven 2014. The Rise of Superman: Decoding the Science of Ultimate Human Performance. New Harvest.

[2] Cranston, Susan & Keller, Scott. ”Increasing the ‘meaning quotient’ of work”. McKinsey Quarterly Jan 2013.

[3] Vouchercloud 2017. “How Many Productive Hours in a Work Day? Just 2 Hours, 23 Minutes...” Vouchercloud.com.

[4] MacKay, Jory 2018. “Productivity in 2017: What we learned from analyzing 225 million hours of work time”. Blog.rescuetime.com.

[5] Csikszentmihalyi, Mihaly 2008. Flow: Psychology of Optimal Experience. Harper Perennial.

Jaa tämä kirjoitus muidenkin
iloksi ja hyödyksi.