close flow

Tilaa Flow-kirje

"Oon tosi valikoiva sen suhteen mitä tilaan, mutta tää teidän uutiskirje on oikeesti tosi hyvää kamaa." - Miika K.

Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Emme spämmää mainoksilla, vaan saat sunnuntaisin kirjeessä tietoa, pohdintoja ja vinkkejä flow'sta työssä, urheilussa, taiteessa ja elämässä. Esimerkki kirjeen sisällöstä löytyy tästä.

Alkumaistiaiseksi saat Flow-oppaan, jossa on 10 keinoa päästä flow-tilaan työssä.

Reflektio on viisaan työn ytimessä

Jussi Venäläinen
22.9.2022
Reflektioon kuuluu kykyä pysähtyä, vastaanottaa palautetta ja hahmottaa kokonaiskuva.

Fysiikan ilmiönä reflektio tarkoittaa aallon heijastumista pinnasta. Kognitiivisena prosessina reflektio on ymmärrykseen pyrkivää kokemuksen tarkastelua ja pohtimista.

Keskeistä reflektiossa on oppiminen sen kautta, että pyrimme hahmottamaan ja ymmärtämään tapahtumia, kokemuksia tai ilmiöitä pysähtymällä niiden äärelle - kokemuksien aikana tai niiden jälkeen. Tämä on hyvin perustavanlaatuinen tarve työn viisastamiselle, sillä nykytyössä voimme harvoin määritellä ennalta viisainta tapaa toimia. Useimmiten se hahmottuu kokeilemisen ja oppimisen kautta.

Laadukas reflektio vaatii sekä pysähtymishetkiä kokonaiskuvan hahmottamiseksi että todellisuuden tarjoaman informaation monimuotoista, jatkuvaa kuuntelua.

Reflektio on olennainen osa viisasta toimintaa, sillä ilman hahmotusta kokonaisuudesta ja toimintamme vaikutuksista typeryys on lähes väistämätöntä.

Reflektoi: Miten usein reflektoit työskentelyäsi?

Reflektion ydintekijät

Kokonaiskuvan hahmottaminen

Jos emme hahmota kokonaisuutta, päädymme herkästi osaoptimoimaan ja toimimaan kokonaiskuvan kannalta typerästi. Tämä hahmotus vaatii usein perspektiivin muutosta ja asioiden tarkastelua useasta näkökulma sta.

Pysähtyminen

Olemme kyvykkäimpiä reflektoimaan kokemusta silloin, kun emme ole aktiivisesti toiminnan keskellä. Etenkin jos reflektiossa tarvitaan uutta perspektiiviä.

Palautteen vastaanotto

Saamme jatkuvasti ympäristöstämme informaatiota siitä, miten toimintamme vaikuttaa ja miten meidän kannattaa toimia, jos vain olemme hereillä kuuntelemaan.

Näin vaalit reflektiota työssäsi

Reflektoi ennen ja jälkeen toiminnan

Yleensä reflektio yhdistetään vain toiminnan jälkeiseksi tapahtumaksi, mutta se on kannattavaa myös ennen toimintaa. Tällöin et reflektoi jo tapahtunutta, vaan fokus on kokonaiskuvan hahmottamisessa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien asettamisessa sen mukaisesti. Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.

Liian usein tavoitteet nimittäin asetetaan keinotekoisista ideaaleista käsin, esimerkiksi lisäten tulevan vuoden myyntitavoitteeseen kymmenen prosenttia lisää. Ideaalien sijaan tavoitteet ja suunnitelmat on viisainta asettaa todellisuudesta käsin, eli sillä informaatiolla ja kokonaiskuvalla, josta meillä on aidosti tietoa ja ymmärrystä - tai vähintään osuva arvaus. Tähän tarvitaan pysähtymistä reflektion äärelle, jotta tavoitteista ja suunnitelmista tulee realistisia, toteuttamiskelpoisia ja kannustavia.

Vaikka kyseessä ei olisi suurien tavoitteiden asettaminen, vaan esimerkiksi 45 minuutin työsessio, niin pieni reflektio on silti viisasta ennen toimintaa. Sen avulla tiedät mistä tilasta toimit ja voit asettaa selkeän intention. Tällöin sinun ei tarvitse arpoa onko asian tekeminen järkevää, vaan voit rauhassa sitoutua ja keskittyä tekemiseen.

Reflektoi: Miten usein pyrit hahmottamaan kokonaiskuvan ennen toimintaa?

Reflektoi taukohetkissä kehomielesi tilaa

Tauot työstä ovat hyvä hetki ottaa etäisyyttä tekemisestä ja tarkastella omaa kehomielen tilaa. Jokaisella tauolla on hyvä poistua ruutujen äärestä ja antaa keholle liikettä ja hörpätä vettä jos sitä ei työn aikana tee, mutta sen jälkeen taukoaktiviteettien kannattaisi perustua siihen missä tilassa olet. Väsyneenä kaipaa vireyden nostamista ja ylikierroksilla rauhoittumista.

Tilan reflektoinnin arvo ei ole vain yksittäisissä hetkissä, vaan se opettaa myös olemaan jatkuvammin tietoisempi omasta tilastasi. Kasvaneen valppauden myötä kasvavat myös mahdollisuutesi sovittaa tilasi kulloisenkin tehtävän vaatimuksiin. Reflektointi tarjoaa siis peilipintaa sille, mikä estää ja mahdollistaa rentoutta ja rakkautta työssäsi.

Reflektoi: Missä määrin pysähdyt tauoilla tarkkailemaan tilaasi ja vastaamaan sen tarpeisiin?

Tee minireflektio työpäivän päätteeksi

Muistatko mitä opit työtavoistasi viikko sitten? Todennäköisesti et. Suurin osa työn pienistä onnistumisista ja kehittämismahdollisuuksista menee ohitse, mikäli emme systemaattisesti reflektoi tekemistämme. Mikäli täytyisi valita yksi työkalu viisaaseen työhön, jota suositella kaikille, olisi se päivittäinen minireflektio. Se nimittäin toimii missä tahansa työssä, kenelle tahansa ja tarjoaa paljon arvoa pienellä ajankäytöllä. 

Minireflektio voi olla vaikkapa seuraavanlainen:

  1. Mikä edisti työntekoa?
  2. Mikä jarrutti työntekoa?
  3. Mitä voin kehittää jatkossa?

Tällaisen pienen, mutta tehokkaan koosteen tekeminen tarjoaa sinulle jatkuvasti pieniä havaintoja ja oppeja, jotka soveltuvat juuri sinulle ja sinun työhösi. Se auttaa myös havaitsemaan toistuvia kitkoja, jotka voivat tuntua vähäpätöisiltä yksittäisissä hetkissä, mutta jatkuvasti toistuvina tuottavat paljon kuormaa. Kehittämiskohteiden ohessa on myös tärkeä nostaa työtä edistäviä seikkoja, koska niitä kannattaa vaalia jatkossa. Minireflektiossa ei kannata lähteä syväanalyysiin - se voi olla intuitiivinen ja nopea 1-2 minuutin reflektio. Näin reflektio on helppo pitää mukana työarjessa ja tehdä jokaisen työpäivän lopuksi, jolloin päivän havainnot ovat vielä tuoreena mielessä.

Reflektoi: Pohditko säännöllisesti, mikä työarkeasi edistää ja mikä ei?

Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa, niin kurkkaa Viisaan työn päivä -valmennus yksilöille tai tiimeille. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia työyhteisöllesi, niin kurkkaa tarjoamamme puheet ja valmennukset työyhteisöille.

Jaa tämä kirjoitus muidenkin
iloksi ja hyödyksi.