Reflektioon kuuluu kykyä pysähtyä, olla tietoinen ja hahmottaa kokonaiskuva.
Fysiikan ilmiönä reflektio tarkoittaa aallon heijastumista pinnasta. Kognitiivisena prosessina reflektio on ymmärrykseen pyrkivää kokemuksen tarkastelua ja pohtimista.
Keskeistä reflektiossa on oppiminen sen kautta, että pyrimme hahmottamaan ja ymmärtämään tapahtumia pysähtymällä niiden äärelle - kokemuksien aikana tai niiden jälkeen. Useimpien työnteon ympäristö muuttuu jatkuvasti, joten viisainta tapaa toimia ei kyetä ennalta määrittämään, vaan se tapahtuu kokeilemisen ja oppimisen kautta. Tämän takia reflektoinnille on perustavanlaatuinen tarve.
Laadukas reflektio edellyttää tietoisena olemista siitä mitä tapahtuu sekä pysähtymistä, jotta syntyy tila hahmottaa suurempia kokonaisuuksia.
Reflektio on olennainen osa viisasta toimintaa, sillä ilman hahmotusta kokonaisuudesta ja toimintamme vaikutuksista typeryys on väistämätöntä.
Jos et hahmota kokonaiskuvaa, päädyt herkästi optimoimaan vääriä asioita ja toimimaan kokonaisuuden kannalta typerästi. Kokonaiskuvan hahmotus vaatii usein perspektiivin muutosta ja asioiden tarkastelua useasta näkökulmasta.
Olet kyvykkäin reflektoimaan silloin, kun et ole keskellä aktiivista toimintaa. Etenkin jos reflektiossa on tarve uusille perspektiiveille.
Saat ympäristöstäsi jatkuvasti informaatiota siitä, miten toimintasi vaikuttaa ja miten sinun kannattaa toimia - jos vain olet hereillä kuuntelemaan.
Yleensä reflektio yhdistetään vain toiminnan jälkeiseksi tapahtumaksi, mutta se on kannattavaa myös ennen toimintaa. Tällöin et reflektoi aiemmin tapahtunutta, vaan fokus on kokonaiskuvan hahmottamisessa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien asettamisessa sen mukaisesti. Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.
Tavoitteet asetetaan liian usein keinotekoisista ideaaleista käsin, esimerkiksi lisäten tulevan vuoden myyntitavoitteeseen kymmenen prosenttia lisää. Ideaalien sijaan tavoitteet ja suunnitelmat on viisainta asettaa todellisuudesta käsin. Eli sillä informaatiolla ja kokonaiskuvalla, josta meillä on aidosti tietoa ja ymmärrystä. Tähän tarvitaan pysähtymistä reflektion äärelle, jotta tavoitteista ja suunnitelmista tulee realistisia, toteuttamiskelpoisia ja kannustavia.
Vaikka kyseessä olisi vain tunnin mittainen työsessio, on työskentelyä edeltävä reflektio silti viisasta. Esimerkiksi hetken pysähtyminen sen äärelle, oletko sopivassa tilassa tehtävään ja mihin aiot keskittyä. Tällöin sinun ei tarvitse arpoa onko asian tekeminen järkevää, vaan voit rauhassa sitoutua ja keskittyä tekemiseen.
Tauot työskentelystä ovat hyviä hetkiä ottaa etäisyyttä ja tarkastella omaa kehomielen tilaa. Jokaisella tauolla on hyvä poistua ruutujen äärestä sekä antaa keholle liikettä ja hörpätä vettä. Näiden jälkeen taukojen kannattaa perustua siihen missä kehomielen tilassa olet ja mitä juuri siinä hetkessä tarvitset. Väsyneenä kaipaat vireyden nostamista ja ylikierroksilla rauhoittumista.
Kehomielen tilan reflektointi ei synnytä arvoa vain yksittäisissä hetkissä, vaan se opettaa sinua olemaan tilastasi jatkuvammin tietoinen. Kasvaneen valppauden myötä kasvavat mahdollisuutesi sovittaa tilasi kulloisenkin tehtävän vaatimuksiin. Reflektointi tarjoaa siis peilipinnan sille, mikä estää ja mahdollistaa rentoutta ja rakkautta työssäsi.
Muistatko mitä opit työtavoistasi viikko sitten? Todennäköisesti et. Suurin osa työn pienistä onnistumisista ja kehittämismahdollisuuksista menee ohitse, mikäli et reflektio työntekoasi systemaattisesti. Mikäli minun täytyisi valita vain yksi työkalu viisaaseen työskentelyyn, jota suositella kaikille, olisi se päivittäinen minireflektio. Se toimii missä tahansa työssä, kenelle tahansa ja tarjoaa paljon arvoa pienellä ajankäytöllä.
Minireflektio voi olla vaikkapa seuraavanlainen:
Tällaisen pienen reflektion tekeminen tarjoaa sinulle jatkuvasti pieniä havaintoja ja oppeja, jotka soveltuvat juuri sinulle ja sinun työhösi. Lisäksi se auttaa havaitsemaan toistuvia kitkoja, jotka voivat tuntua vähäpätöisiltä yksittäisissä hetkissä, mutta jatkuvasti toistuvina tuottavat paljon kuormaa. Kehittämiskohteiden ohessa on myös tärkeä nostaa työtä edistäviä seikkoja, koska niitä kannattaa vaalia jatkossa. Minireflektion ei tarvitse olla syväanalyysi, vaan se voi olla intuitiivinen ja nopea 1-2 minuutin reflektio. Näin reflektio on helppo pitää mukana työarjessa ja tehdä jokaisen työpäivän lopuksi, jolloin päivän havainnot ovat vielä tuoreena mielessä.
Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa, niin kurkkaa Viisaan työn päivä -valmennus yksilöille tai tiimeille. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia työyhteisöllesi, niin kurkkaa tarjoamamme puheet ja valmennukset työyhteisöille.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.