Ajattelumallit ovat mielessäsi olevia jäsennyksiä sille, miten asiat ovat ja toimivat. Jäsennät todellisuutta yksinkertaistettujen ja toistuvien ajattelumallien kautta. Ne ovat ikään kuin karttoja, joilla suunnistamme maastossa eli todellisuudessa, mutta juuri koskaan ne eivät täysin vastaa todellisuutta - tästä huolimatta osa ajattelumalleista on selkeän hyödyllisiä.
Ajattelumallit helpottavat elämääsi, sillä niiden avulla voit hahmottaa ilmiöitä selkeästi, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Mikäli joutuisit esimerkiksi joka kerta sähköpostia käyttäessä tai vesimelonia halkaistessa miettimään koko prosessin tyhjästä, olisi elämä varsin työlästä. Kääntöpuolena ajattelumallit voivat olla myös sabotoivia, harhauttavia ja haitallisia, kuten ajattelumalli vältellä kaikkia haastavia tilanteita. Ajattelumallit ohjaavat perustavanlaatuisesti ajatteluasi ja toimintaasi, joten omien ajatusmallien ymmärtäminen ja päivittäminen on erityisen tärkeää.
Erilaiset tuottavuusvinkit keskittyvät usein työkaluihin ja kikkoihin, mutta jättävät itsensä johtamisen perustan, eli ajattelumallit, käsittelemättä. Työkalut ovat kyllä hyödyllisiä, mutta ne toimivat usein tietyssä, rajatussa kontekstissa, kun taas ajattelumallit kantavat mukanamme läpi kaiken tekemisen.
Olemme jokainen työssämme itsemme päävalmentajia.
Itsensä johtamisen ajattelumallit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: teollisiin, empaattisiin ja valmentaviin. Kaikilla meillä on palasia jokaisesta ajattelumallien kategoriasta ja vaikka kokisit olevasi “vain töissä”, niin koko elämäsi aikana kertyneet ja ohjelmoituneet ajattelumallisi ovat mukana myös töissä.
Teolliset ajattelumallit painottavat tehokkuutta, määrää, järjestystä ja objektiivisuutta, ja ovat niissä tehokkaita, mutta voivat olla jäykkiä ja epäinhimillisiä. Empaattiset ajattelumallit painottavat myötätuntoa, yksilöllisyyttä ja vapautta, mutta voivat olla naiiveja ja paapovia. Valmentavat ajattelumallit painottavat kokonaisuutta, ymmärtäen viisaan työn vaativan tasapainoilua kahden polariteetin (teollinen-empaattinen) välillä. Niissä ei siis ole “yhtä totuutta”. Taulukko avaa ajattelumallien eroja itsensä johtamisessa. Huom! Nämä eivät ole persoona- tai identiteettikategorioita, vaan ajattelumalleja, joita kaikilta löytyy enemmän tai vähemmän kustakin kategoriasta.
Avain viisaaseen työhön on valmentava itsensä johtaminen.
Jotta voit toimia itseohjautuvasti, tehokkaasti ja inhimillisesti työympäristössä, jossa säännönmukaisuudet ja ennalta määrittäminen pätevät heikosti, tarvitset itsensä johtamiseesi valmentavaa otetta. Valmentajan rooli on toimia peilinä ja sparraajana, auttaa ymmärtämään kokonaiskuva ja olennainen sekä löytämään yksilöllisesti toimivimmat tavat päästä tavoitteisiin. Vaikka sinulla olisi esihenkilöitä ja kollegoita, olet lopulta käytännön työn arjessa itsesi päävalmentaja.
Nykyisen tietotyön ympäristössä viisaaseen toimintaan kyetään parhaiten valmentavan (itsensä) johtamisen kautta, niin yhteisönä kuin yksilönä. Jotta voit lisätä työssä flow-tilaa ja työn imua, tarvitset viisasta työskentelyä. Avain siihen yksilötasolla on valmentava itsensä johtaminen.
Valmentavan itsensä johtamisen ydintekijöitä ovat rentous, rakkaus ja reflektio. Eli miten työskentelet, miten suhtaudut työhön ja miten havainnoit toimintaasi. Syvennymme tähän kolmikkoon tulevissa artikkeleissa.
Mikäli oivalluttava syväupotus näihin teemoihin kiinnostaa sinua yksilönä, niin kurkkaa Viisaan työn päivä. Tai jos nämä teemat olisivat tarpeellisia työyhteisöllesi, niin kurkkaa valmennuksemme.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.