Monet organisaatiot ja työntekijät ovat siirtyneet etätyömoodiin. Etätyö ei sinänsä eroa suuresti varsinaisesta työstä muuten kuin ympäristöltään, mutta voi silti vaatia totuttelua, varsinkin jos etätyötä ei ole aiemmin tullut tehtyä.
Flow-tilan näkökulmasta etätyö on hyvä tilanne harjoitella flow’n edellytysten vaalimista ja viisasta työntekoa, koska työympäristö on normaalia rauhallisempi. Samalla tulee punnittua itsensä johtamisen taitoja, kun työkaverien läsnäolo ei muistuta töissä olemisesta ja kannusta sulkemaan uutisia tai somepalveluita. Eli sinänsä etätyö tarjoaa flow’lle uusia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia esteitä, jos omaa työtä tulee muutenkin johdettua heikosti.
Tässä on kolme vinkkiä etätyöläisen flow-tilaan pääsylle. Lisää on luvassa maksuttomassa Etätyön flow -webinaarissa, jonka pidän keskiviikkona 18.3. klo 9-10.
Etätyössä ympäristö tarjoaa vähemmän keskeytyksiä, eli mahdollistaa paremmin asioihin uppoutumista - niin hyvässä kuin pahassa. Keskittymisen mahdollisuudet voi käyttää työhön, mutta yhtä lailla on helppo päätyä pitkäksikin aikaa koronavirusuutisointien ja somekeskusteluiden lukemisen pariin. Vaikka aikaa ja rauhaa tuntuisi kotona työskennellessä olevan rutkasti enemmän, niin kannattaa silti pyrkiä toteuttamaan etätyössäkin selkeitä työaikoja ja yrittää keskittyä varsinaiseen työntekoon. Ei ole harvinaista aikapaineettomana etätyöpäivänä havahtua siihen, että tässähän mennäänkin jo myöhäistä iltapäivää ja iso osa työlistasta on vielä tekemättä.
Jos työhön keskittyminen meinaa lipsua, niin siihen löytyy monia näppäriä työkaluja. Pomodoro-kellolla voi rytmittää työ- ja taukojaksoja (tässä yksi ilmaisversio). Moni kokee kellotuksen hyödylliseksi juuri siinä, että sen avulla on helpompi keskittyä työntekoon tietyn aikaa ja jättää ylimääräiset asiat tauoille. Toinen, vähän radikaalimpi lähestymistapa työkalujen puolella on tekemisen selkeä rajoittaminen, esimerkiksi ColdTurkey -ohjelmalla, jotka suoraviivaisesti estävät tiettyjen ohjelmien tai sivustojen avaamisen määrittäminäsi ajankohtina. Itsensä rajoittaminen voi kuulostaa hassulta, mutta se toimii.
Moni kokee musiikin kuuntelun auttavan työnteossa, koska se auttaa sulkemaan muuta maailmaa pois, luomaan eräänlaisen ”oman kuplan”. Lisäksi monien on vaikea työskennellä täydessä hiljaisuudessa, joten musiikki voi tarjota mielelle kevyttä pureskeltavaa työskentelyn taustalle. On kuitenkin tärkeää, mitä musiikkia valitsee kuunnella. Jos tavoitteena on keskittyä, niin musiikin ei ole tarkoitus luoda tunnelmaa tai saada tanssijalkaa vipattamaan, vaan luoda ympäristö syventymiselle. Silloin kannattaa kuunnella jotain laulutonta musiikkia, jossa ei ole kovin paljoa rytmiä. Esimerkiksi taustalle unohtuva ambient-tyylinen ääniraita tai rauhallinen klassinen musiikki toimii monille. Niitä löydät Spotifysta esimerkiksi hakusanoilla concentration tai study. Oma listani tähän tarkoitukseen löytyy nimellä Flow-keskittymislista. Nopeatempoisemmassa työssä ei sitten ole niin justiinsa, että mitä kuuntelee, esimerkiksi eräs journalistiystäväni on kertonut kuuntelevansa punkkia kirjoittaessaan lyhyitä uutisjuttuja. Eli skaala on iso, mutta lähde musiikin kanssa mieluummin rauhallisemmasta päästä.
Jos haluat viedä keskittymisen äänimaailman askeleen pidemmälle, on siihen olemassa erikseen suunniteltuja ääniraitoja. Näitä tarjoavat esimerkiksi brain.fm -palvelu tai valkoista kohinaa sisältävät ääniraidat. Ne suuntaavat aivoaaltoja tietyille taajuuksille ja auttavat siten keskittymistä. [1,2,3] Itse koen ne hyödyllisiksi etenkin kunnon syventymistä vaativassa työssä.15 39 69
Itsensä johtaminen korostuu etätyössä ja yksi tärkeä siihen liittyvä asia on työn rytmitys. Mieti, mikä on paras ajankohta tehdä kutakin työtehtävää. Itselleni aamut ovat parasta työaikaa, joten sijoitan niihin vaikeat ja luovat tehtävät, kun taas tapaamiset, viestinnän ja rutiinitehtävät sijoitan iltapäiviin, jos vain mahdollista. Erityisen tärkeää etätyössä on viestimien ja sähköpostin käytön ajoitus. Kun kontaktia ihmisiin ei muuten ole, viestimet saattavat tuntua korostuneen tärkeiltä. Petollista viestimissä kuitenkin on se, että niistä ilmaantuvat asiat johtavat helposti reaktiiviseen tilaan, jolloin esimerkiksi sähköpostista ilmaantuvat tehtävät syrjäyttävät meneillään olevat vähemmän kiireelliset, mutta kuitenkin tärkeämmät tehtävät. Viestimiä tai sähköpostia ei siis missään nimessä kannata pitää koko ajan auki, koska muuten ne keskeyttävät työn jatkuvasti. Etätyössä joillekin voi myös muodostua tarve yrittää olla liiankin näkyvä organisaation viestimissä. Viestimien suhteen kannattaa ottaa tietty rytmi niiden käytölle, esimerkiksi avaamalla sähköposti kahdesti päivässä (ei mielellään heti aamulla) ja viestimet 1-3 tunnin välein työtehtävistä riippuen. Mitä selkeämmin rytmitetty tekeminen, sitä enemmän syntyy mahdollisuuksia flow’lle.
Tässäpä oli muutama vinkki etätyössä flow’hun pääsemiselle. Jos haluat kuulla lisää keinoja, niin pidän keskiviikkona maksuttoman, tunnin mittaisen webinaarin flow-tilasta etätyössä.
Lähteet
[1] Chaieb, Leila ym. 2015. “Auditory Beat Stimulation and its Effects on Cognition and Mood States”. Frontiers in Psychiatry 6(70).
[2] Garcia-Arbigay Miguel ym. 2019. “Binaural auditory beats affect long-term memory”. Psychological Research 83(6), 1124-1136.
[3] Lopez-Caballero, Fran. ym. 2017. “Binaural Beat: A Failure to Enhance EEG Power and Emotional Arousal”. Frontiers in Human Neuroscience 11, 557.
Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.
Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.