Yksilön flow’n lisäksi on olemassa ryhmäflow, jossa flow-tilaa koetaan sekä yksilöinä että yhdessä. Paras esimerkki siitä ovat vapaasti improvisoiden musiikkiaan soittavat jazz-orkesterit. Kukaan muusikoista ei tiedä tarkalleen, mihin soitettava kappale on menossa, mutta silti orkesteri onnistuu jammailemaan yhdessä hyvältä kuulostavaa musiikkia ja tukemaan toistensa sooloja täydellisesti. Tätä ei pysty selittämään vain yksilöiden flow-tilalla, koska siinä tapauksessa jokainen soittaisi kyllä taitavasti, mutta ei yhteistyössä. On kyse jostain enemmästä kuin yksilöiden flow’n summasta.
Ryhmäflow kumpuaa yhteistyöstä ja yhteisestä tekemisestä, eiyksilöistä käsin. [1] Se on hyvin tavoiteltava tila kaikessa tiimityössä, oli kyseessä sitten tietotyö, pakohuonepeli tai asunnon siivoaminen. Selityksiä ryhmäflow'lle on haettu yhteenkuuluvuuden tarpeesta, tunteiden tarttumisesta ja aivojen peilautumisjärjestelmästä, joka auttaa ennakoimaan ja ymmärtämään toisten ihmisten sanatonta käyttäytymistä. [2] Flow-tilassa, etenkin ryhmätasolla, ihmisen ego on vähemmän läsnä ja huomio ei ole niin itseen sidottua. Tämä auttaa aivoja peilaamaan toisia paremmin ja ihminen kykenee olemaan empaattisempi ja herkempi muiden käyttäytymiselle. Jazz-muusikot puhuvatkin ryhmäflow’n yhteydessä egojen sekoittumisesta viitaten saumattomaan yhteistyöhön, jossa itse unohtuu täysin. Ryhmäflow’n on havaittu olevan myös kokemuksena väkevämpää kuin yksilön flow’n, sillä se vastaa kahden muun sisäisen motivaation perustarpeen, omaehtoisuuden ja kyvykkyyden, lisäksi myös yhteisöllisyyden tarpeeseen. [3] Flow-teorian isä, psykologi Mihaly Csikszentmihalyi on selittänyt ihmisten keskellä flow-tilaan pääsemisen helppoutta sillä, että huomio suuntautuu tällöin helpommin ulospäin, oli kyse sitten yksilön tai ryhmän flow’sta.
Parhaat tiimit luottavat siihen, että nerous kumpuaa ryhmästä eikä yksilöistä.
Joukkueurheilussa näkee runsaasti ryhmäflow’ta. Kun pelaajat tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa, pystyvät he toteuttamaan tekemisen tiimellyksessä uskomattomia suorituksia, joita ei ole välttämättä harjoiteltu lainkaan. Kiekko napsahtaa pelikaverin lapaan jokaisella syötöllä ja lentopallo päätyy aina ihanteellisesti pääiskijän käden tulilinjalle. Tietoinen ajattelu ei ehdi nopeatempoisen pelin keskellä analysoimaan tilannetta, vaan pelaajan on usein intuitiivisesti tiedettävä, missä oma tiimikaveri on menossa ja minne peliväline kannattaa syöttää. Ryhmäflow on avain tällaisten suoritusten tekemiseen. Sen tietoisen kehittämisen mentaalivalmentajan kanssa on arveltu olleen yksi tekijöistä amerikkalaista jalkapalloa pelaavan Seattle Seahawks-joukkueen Superbowl-voiton takana vuonna 2014.
Ryhmäflow’n merkityksen on tiedostanut myös Yhdysvaltain armeija, joka on ottanut sen tiiviiksi osaksi Navy Seal -koulutusta. Navy Seal-tiimit nimittäin toimivat taistelutilanteessa siten, että se, joka tietää mitä tehdä seuraavaksi ottaa ryhmän johtajuuden lennossa. Tällainen yhteispeli vaatii saumatonta toimintaa ja välitöntä kykyä päästä ryhmäflow’hun. [4]
Normaali työntekokin voi tuottaa ryhmäflow’ta, vaikka sen edellytyksiä olisikin vähemmän läsnä. Vastassa ei tarvitse ole joukkueellista tyyppejä taklaamassa irti pelivälineestä tai yleisöä hurraamassa. Jokainen on joskus ollut mukana hyvässä keskustelussa, jossa ideat lentävät ja kaikki muu keskustelun ulkopuolella unohtuu. Työporukka voi iloita yhdessä siitä, että kauan tavoiteltu asia saavutettiin yhteisen työn tuloksena, tai työtiimi voi yhdessä painaa viimeisille minuuteille asti ehdotustaan tarjouskilpailuun. Miksipä eivät kullekin vuorollaan tehtävät käytännön pilat voisi myös parhaillaan olla yksi ryhmäflow’n virittäjä. Ainakin ne edistävät yhteisöllisyyttä ja parantavat siten ryhmäflow’n edellytyksiä.
Ryhmäflow’n kannalta merkittävää on, että flow’n on havaittu olevan tarttuvaa. Esimerkiksi musiikin opetusta tutkittaessa havaittiin, että mitä useammin opettajat kokivat flow'ta, sitä useammin heidän oppilaansakin olivat flow-tilassa. [5] Sama havainto on helppo tehdä itse hyvän kaveriporukan illanvietossa ja myös urheilua tai musiikkikonserttia seuraavien hurmoksellisten fanien keskuudessa. Esimerkiksi syksyllä 2019 Suomen jalkapallomaajoukkueen EM-kisapaikan ratkaisseen Suomi-Liechtenstein -ottelun jälkeen moni katsomossa ollut totesi, ettei muista ottelusta mitään, vaikka olutta ei ollut kertoman mukaan nautittu kuin pari tuoppia ottelun aikana. Arvailtavaksi jää, oliko kyseessä tuoppien koko vaiko makroflow.
Tämä teksti oli ote kirjasta Flow-tila -Tietotyön viisain vaihde.
Lähteet
[1] Van den Hout, Jef ym.2017. “The conceptualisation of team flow”. The Journal of Psychology 152(6), 388-423.
[2] Matikka, Leena 2015. Yhteinen flow. Intimare.
[3] Magyarodi, Timea 2018. “Flow synchronization: the dynamics of flow in a challenging interactive activity”. Stress and Health 29, 263-265.
[4] Wheal, Jamie ja Kotler, Steven 2017. Stealing Fire: How Silicon Valley, the Navy SEALs, and Maverick Scientists Are Revolutionizing the Way We Live and Work. Dey Street Books.
[5] Bakker, Arnold 2005.“Flow among Music Teacher and Their Students: The Crossover of Peak Experiences”. Journal of Vocational Behaviour 66(1), 26-44.