close flow

Tilaa Flow-kirje

"Oon tosi valikoiva sen suhteen mitä tilaan, mutta tää teidän uutiskirje on oikeesti tosi hyvää kamaa." - Miika K.

Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Emme spämmää mainoksilla, vaan saat sunnuntaisin kirjeessä tietoa, pohdintoja ja vinkkejä flow'sta työssä, urheilussa, taiteessa ja elämässä. Esimerkki kirjeen sisällöstä löytyy tästä.

Alkumaistiaiseksi saat Flow-oppaan, jossa on 10 keinoa päästä flow-tilaan työssä.

Miltä flow tuntuu?

Jussi Venäläinen
12.4.2020
"Tunnen semmosia niin positiivisia ja kokonaisvaltaisia ajatuksia, kun mä teen käsillä, silmillä ja sydämellä. Ne kaikki on siinä niin synkronissa, että on vaan niin hyvä olo.” ‒ Anu Pentikäinen, muotoilija

Flow-tilasta löytyy monenlaisia kuvauksia, mutta olipa kertojana sitten moottoripyöräillessä flow’ta kokeva japanilaisteini tai meditoiva korealaiseläkeläinen, löytyy tarinoista selkeitä yhtäläisyyksiä. Ehkäpä yleisin ja selkein merkki flow’sta on ajantajun katoaminen tai muuttuminen, joka toistuu lähes kaikissa kertomuksissa.

Flow-tilan piirteet

1. Selkeä päämäärä
2. Välitön palaute
3. Haaste ja osaaminen tasapainossa
4. Täysi keskittyminen nykyhetkeen
5. Itsen unohtaminen
6. Ajantaju katoaa ja ajan kokemus muuttuu
7. Hallinnan tunne tilanteesta
8. Syvä läsnäolo
9. Tekeminen on palkitsevaa itsessään (autotelinen kokemus)

Flow-teorian laatinut psykologi Mihaly Csikszentmihalyi on listannut yhdeksän osatekijää, jotka liittyvät flow-kokemukseen. [1] Nämä piirteet ovat tekijöitä, joiden läsnäolosta voi tunnistaa flow’n, joskin niiden tulkinta ei ole kovin yksiselitteistä. Tulkinnasta riippuen kolme tai neljä ensimmäistä osatekijää ovat myös flow’n edellytyksiä missä tahansa tekemisessä.

Mikro- ja makroflow

Flow-tila ei ole vain päällä tai pois päältä, vaan se toimii asteittain. Flow-kokemukset jaotellaan voimakkuuden mukaan mikro- ja makroflow’ksi. Kevyt flow on mikroflow’ta ja sitä tapahtuu paljon useammin, monille lähes päivittäin. Tietotyö, meditaatio, luova tekeminen, leikkiminen ja liikunta tarjoavat reitin yleisimmin juurikin mikroflow’hun. Tässä tilassa kaikki edellä esitetyn listan piirteet eivät välttämättä ole mukana, kun taas makroflow’ssa kaikki piirteet ovat mukana, yleensä voimakkaina.[1] Tietotyön kannalta mikroflow tarjoaa sujuvuutta, keskittymistä, hyviä päätöksiä sekä oivalluksia, kun taas makroflow tuottaa merkittävää syventymistä ja ajatuksellisia läpimurtoja.

”En minä soita musiikkia, musiikki soittaa minua.” ‒ Olli Mustonen, pianisti 

Makroflow on syvä flow-tila. Itse unohtuu, ajantaju katoaa ja asiat tapahtuvat kuin itsestään. Monet kertovat kokevansa siirtymän tekijästä kokijaksi, joka vain tarkkailee omaa tekemistään. Tällaisen kokemuksen jälkeen ei välttämättä edes muista, mitä tapahtui. Kannattaakin tarkkailla urheilijoiden haastatteluita mestaruussuorituksien jälkeen, sillä he eivät välttämättä osaa kertoa suorituksestaan mitään muuta kuin että se meni hyvin. Makroflow-tilaan pääseminen vaatii lähes poikkeuksetta korkeaa taitotasoa tehtävässä asiassa ja kirkkaan tavoitteen, joka ohjaa tekemistä. Lisäksi ympäristö, joka pakottaa keskittymään tai ainakaan ei häiritse keskittymistä, on iso edellytys makroflow’lle. Urheilu ja etenkin extreme-urheilu ovat näistä syistä yleisiä areenoja sen kokemiselle. Lukuisat urheilijat ja taiteilijat ovat vuosien saatossa pitäneet makroflow’ta jopa mystisenä kokemuksena. Monet ammattisurffaajat ovat sanoneet, että he ovat vuosikymmenien ajan kokeneet surffauksen aikana olleensa ”yhtä meren kanssa”, mutta eivät tärähtäneeksi leimaamisen pelossa ole uskaltaneet kertoa asiasta kuin vasta 2010-luvulla.

"Yhtäkkiä tajusin,etten enää ajanut autoa tietoisesti. Ajoin sitä kuin vaistolla, eri ulottuvuudesta käsin." – Ayrton Senna, F1-kuljettaja

STER-malli

Flow-asiantuntijat Jamie Wheal ja Steven Kotler ovat esitelleet flow-kokemusta kuvaavan STER-mallin (Selflessness, Timelessness, Effortlessness, Richness). [2] Suomeksi käännettynä mallin nimivoisi olla RAVI: Rikkaus, Ajattomuus, Vaivattomuus ja Itsen unohtaminen.

Rikkaus viittaa siihen, että flow’ssa aivot ottavat enemmän informaatiota sisään. Lisäksi tietoinen ajattelu on vähemmän läsnä, mikä vapauttaa kiinnittämään huomiota syvemmin itse kokemukseen. Nämä tekijätyhdessä tekevät kokemuksesta rikkaamman niin aistillisesti kuin informaation omaksumisen kannalta. [2]

Ajattomuus viittaa ajantajun vääristymiseen tai ajankulun unohtamiseen. Usein ajantaju vääristyy niin, että lyhyt ja voimakas kokemus tuntuu pidemmältä. Tätä kokemusta on selitetty normaalia suuremmalla informaation määrällä suhteessa aikaan. Jos muistelee jotain itselleen sattunutta äkillistä vaaratilannetta, siitä saattaa muistaa yllättävän paljon asioita, kuten ajatukset, tuntemukset, äänet, kehon asennot ja muiden ihmisten ilmeet. Tämä johtuu siitä, että aivot ovat priorisoineet vaaratilanteen kaiken muun toiminnan edelle ja ottaneet informaatiota vastaan tavallista enemmän, jotta vaarasta voitaisiin selviytyä parhaalla mahdollisella tavalla. Joskus voi myös käydä toisinpäin: ajantajun kadotessa tuntienkin kestoinen kokemus tuntuu tapahtuneen hetkessä. [3] Urheilijoita tutkittaessa aikatietoisuuden menetystä on todettu tapahtuvan useammin lajeissa, joissa kamppaillaan aikaa vastaan. [4]

Vaivattomuus liittyy siihen, että moni kokee flow-tilaan päästyään tekemisen olevan vaivatonta ja helppoa. Asiat vain sujuvat ja jokainen toiminto seuraa saumattomasti edellistä. Flow'n saavuttamiseksi ontehtävä asioita oman osaamisen rajoilla, mutta flow’hun pääsyn jälkeen niiden tekeminen saattaa tuntua vaivattomalta. [2]

Itsen unohtaminen tarkoittaa itsen merkityksen vähenemistä. Iso osa ihmisen itsetietoisuuteen ja itsekritiikkiin liittyvistä toiminnoista tapahtuu etuaivolohkossa, jonka aktiivisuus vähenee flow-tilassa. Tämä johtaa itsen ajattelemisen vähenemiseen ja jopa itsen unohtamiseen, mikä vapauttaa huomiota tekemiseen keskittymiseen. [2]

Tämä teksti oli ote kirjasta Flow-tila -Tietotyön viisain vaihde.

Lähteet

[1] Csikszentmihalyi, Mihaly 2008. Flow: Psychology of Optimal Experience. Harper Perennial.

[2] Wheal, Jamie ja Kotler, Steven 2017. StealingFire: How Silicon Valley, the Navy SEALs, and Maverick Scientists AreRevolutionizing the Way We Live and Work. Dey Street Books.

[3] Kotler, Steven 2019. Mapping Cloud Nine:Neuroscience, Flow, and the Upper Possibility Space of Human Experience. Sounds True.

[4] Jackson, Susan &Eklund Robert 2002. ”Assessing flow in physical activity: The flow statescale-2 and dispositional flow scale-2”. Journal of Sport & ExercisePsychology 24(2), 133-150.

Jaa tämä kirjoitus muidenkin
iloksi ja hyödyksi.