close flow

Tilaa Flow-kirje

"Oon tosi valikoiva sen suhteen mitä tilaan, mutta tää teidän uutiskirje on oikeesti tosi hyvää kamaa." - Miika K.

Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Emme spämmää mainoksilla, vaan saat sunnuntaisin kirjeessä tietoa, pohdintoja ja vinkkejä flow'sta työssä, urheilussa, taiteessa ja elämässä. Esimerkki kirjeen sisällöstä löytyy tästä.

Alkumaistiaiseksi saat Flow-oppaan, jossa on 10 keinoa päästä flow-tilaan työssä.

Miten rakentaa virtaava (eristys)arki?

Jussi Venäläinen
19.4.2020

Moni normaalisti hyvin tuottelias tuttavani on manaillut viime viikkoina sitä, että nyt eristysaikana on ollut paljon päiviä, jolloin he eivät saa mitään aikaan. Tämä siitä huolimatta, että vapautta ja aikaa tekemiselle on reippaasti. Sinänsä toimettomissa päivissä ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa, mutta jos toimeliaaksi tarkoitettu päivä on toimeton, niin se tuottaa stressiä ja syyllisyyttä. Olen itsekin joutunut aika paljon pähkäilemään näinä aikoina rutiinien kanssa, vaikka olen teeman asiantuntija. Puhuja- ja valmennustyöläisellä kevään kalenteri tyhjeni varsin tehokkaasti, joten tyhjää aikaa on, mutta usein kaivattu vapaus on myös haaste. Kun ei ole ulkoista painetta tehdä, vaaditaan sisäistä motivaatiota. Uusi tilanne ja epävarmuus taas ovat omiaan syömään sisäistä motivaatiota tai vähintäänkin luomaan uusia harhauttajia, jotka vievät huomion pois olennaisesta.

Juuri nyt rutiinit ovat harvinaisen tärkeitä, jos haluat arkesi olevan toimivaa ja virtaavaa.

Siihenkään ei kannata tuudittautua, että kohta tilanne on ohi ja elämä palaa pian normaaliin uomiinsa. Entäpä jos ei olekaan ja tilanne jatkuu pidempään? Tai jos eristyneisyyttä vähennetään, mutta etätyöstä tulee uusi normi? Riippumatta siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, on hyvä laittaa oma arki kuntoon. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Hyvistä rutiineista nimittäin ei ole koskaan haittaa, eikä niihin panostaminen mene hukkaan.

Rutiinit, tuo monien mörkö, on nyt mainittu. Useilla rutiineihin liittyy negatiivisia mielleyhtymiä siitä, kuinka ne ovat tylsiä, rajoittavia ja luovuuden karistajia. Todellisuudessa asia on kuitenkin päinvastoin: rutiinit mahdollistavat kaiken kivan. Meressä vesi virtaa sinne, mihin tuuli ja virtaukset sitä milloinkin vievät, kun taas uomassa vesi virtaa uoman myötäisesti. Rutiinit ovat tuo uoma, jonka sisällä sinä voit virrata siihen suuntaan, mihin haluat. Mihin ikinä haluatkaan keskittyä, rutiinit toimivat sen mahdollistajana. Rutiinit eivät tee elämästä suorittamista, vaan luovat vapautta spontaaniudelle, koska niiden avulla päiväsi pysyvät kasassa, etkä kuluta aikaasi turhiin asioihin. Rutiinit ovat puolellasi, eivät sinua vastaan. Ja juuri nyt ne ovat harvinaisen tärkeitä, jos haluat arkesi olevan toimivaa ja virtaavaa.

Jos mietimme nykytilanteen positiivisia puolia, niin nyt osalla ihmisistä on aikaa ja mahdollisuus tehdä montaa asiaa, mitä ei normaalissa arjessa tule tehtyä, kuten toteuttaa luovaa harrastusta tai saada kiinni hyvästä unirytmistä. Rutiinit ovat työkalu, joka mahdollistaa tämän ajan hyödyntämisen. Voitkin miettiä, että mitä sinun tulisi tehdä, että voisit muistella tätä aikaa myöhemmin ja ajatella, että "olipa hienoa ja arvokasta, kun käytin tuon ajanjakson noin".

"YK:n ihmisoikeuksissa pitäisi olla kohta, että ihmisen kuuluu kokea töissä virtausta kerran päivässä.” - Kirsti Lonka

Toinen eristyksen haaste on se, että pääsy aktiviteetteihin, joissa on tottunut kokemaan flow'ta, saattaa olla rajoittunut. Jos flow’ta kokee vain harrastuksissaan ja mahdollisuus niihin on poissa, tulee etsiä korvaavia flow’n kanavia. Tietenkään esimerkiksi kamppailu-urheilua tai ratsastusta ei varsinaisesti voi korvata, mutta aina on kuitenkin löydettävissä keinoja, missä voit päästä flow’hun. Minimitavoite voi olla saada edes yksi flow-kokemus jokaiseen päivään. Sen ei tarvitse olla syvä tai tajuntaa räjäyttävä, vaan että jokaisessa päivässä olisi hetki, jolloin tekeminen tuntuu hyvältä ja vaivattomalta.

Edellä mainittujen ohessa eristyksen haasteita ovat myös sosiaalisuuden puute ja eräänlainen luova tyhjiö. Elämänympäristö ja erilaisten kokemusten skaala on rajoittunut, jolloin luovuudella on vähemmän mistä ammentaa. Tämä voi helposti tuottaa arkeen turtumista ja saada elämän tuntumaan tyhjältä, erityisesti yhdistettynä vähäiseen sosiaalisuuteen.

Miten sitten rakentaa toimiva ja virtaava (eristys)arki?

1) Mieti arkirytmi

Kirjoita auki runko, jonka mukaan voisit elää arkeasi. Tärkeää on nimenomaan kirjoittaa päivärytmi auki, jotta se ei ole vain mielesi perukoilla oleva, jatkuvasti muokkautuva ameeba. Sen ei tarvitse olla kiveenhakattu prokotolla, jota täytyy askeettisesti noudattaa, vaan yleinen ohjenuora, johon pyrit arjessasi. Tärkeää on luoda rytmistä sellainen, jota voit helposti ylläpitää, koska muuten rutiini ei todennäköisesti toteudu ja tuottaa vain turhaa syyllisyyttä. Mieti rytmiä siis sen kannalta, että sitä voi toteuttaa muutoinkin kuin täysin optimaalisina päivinä, koska usein elämä yllättää. Päivärytmi tuskin on kerralla valmis ja sitä kannattaakin hienosäätää sen mukaan kuin itsellesi tuntuu toimivimmalta. Muutoksia miettiessä kannattaa olla rehellinen itselleen siitä, mistä mahdollinen toimimattomuus johtuu, jotta muokkaat rutiinia oikeaan suuntaan. Joustavuus rutiinin suhteen ei myöskään tarkoita sitä, että sitä voi muuttaa päivittäin lennossa oman mielialan mukaan.

Jos arkesi on vaihtelevaa ja yksi rutiini tuntuu vaikealta toteuttaa, niin rutiinin voi pilkkoa minimi- ja optimitasoon. Tätä varten tulee listata ydinrutiinit, joista et halua tinkiä kuin pakon edessä. Nämä ydinrutiinit muodostavat rutiinien minimitason, johon vähintään pyrit päivittäin. Optimitaso taas on se, johon pyrit silloin, kun se on arjessa mahdollista.

Oma päivärytmini on tällä hetkellä seuraavanlainen. Tämä ei ole mikään yleinen ohjenuora, vaan itselleni parhaaksi havaitsemani rytmi, jota voin helposti ylläpitää. Esimerkiksi heräämisen suhteen olen todennut, että voisin kyllä herätä aikaisemmin, mutta jos haluan pitää huolta hyvistä yöunista jatkuvasti, niin normaalissa sosiaalisessa elämässä aikaisempi herätys alkaa rokottamaan unia. Siksi olen päätynyt kasiin, koska pystyn ylläpitämään sitä viikosta toiseen ja arjesta viikonloppuihin unien kärsimättä.

    08:00 Aamutoimet ja meditaatio

     08:45 Treeni tai lihashuolto pihalla

     09:30 Kylmä suihku + aamupala

     10:00 Työ - vaikeat ja luovat tehtävät. Tauotus 45min välein 5min, jolloin minijumppa ja makuullaoloa.

     13:30 Lounas

     14:00 Työ - kevyet ja rutiininomaiset tehtävät. Tauot 45min / 5min.

     17:00 Tunnin kävely puhelimessa jutellen

     18:00 Rentoilua, lauta- ja videopelejä, arkiaskareita, kokkailua, yhdessäoloa

     22:00 Iltatoimet ja petiin lukemaan

     23:xx Unille

Eivät minun arkipäiväni aina läheskään tismalleen tällaisina toteudu, mutta yleisellä tasolla noudattavat varsin pitkälti tätä palettia. Jos päivä menisikin aivan harakoille ja epärytmisesti, niin sitten mietin illalla päiväkirjailun yhteydessä ehkä hetken miksi, ja otan huomenna uusiksi.

2) Pyri flow'hun päivittäin

Ota rytmin miettimisessä huomioon myös, että minkä parissa voisit kokea flow'ta. On aina hyvä, jos flow on mukana normaalissa arjessa eikä vain yksittäinen huippukohta esimerkiksi viikonloppuisin. Flow on myös oiva lääke turtumiseen ja luovuudelliseen tyhjiöön. Jos koet jälkimmäistä, niin valitse tällöin arkeesi mukaan sellaisia flow-aktiviteetteja, jotka kutkuttelevat luovuudellisia hermonystyröitäsi. Itse pyrin ottamaan flow'ta tuottavia aktiviteetteja päivään useita, kuten meditaatio, treenaus, tietotyö, kävely keskustellen, pelaaminen ja lukeminen.

3) Tunnista harhauttajat ja taklaa ne ennalta

Päivärytmiä suunnitellessa on hyvä varautua siihen, että miksi rutiini voisi rikkoutua. Kun tunnistat omat harhauttajasi, voit jo lähtökohtaisesti muokata ympäristösi vähemmän harhauttavaksi. Tai vähintäänkin voit suunnitella harhauttajille vastalääkkeet, jotta sinun ei tarvitse tilanteen tullen arpoa, miten toimisit. Esimerkiksi seuraavasti:

A) Et saa päiviä käyntiin

--> Et ole ainut. Moni on saattanut viime aikoina huomata, kuinka paljon oikeasti nojaakin sosiaaliseen paineeseen työskentelyssään. Sovi (työ/opiskelu)kaverisi kanssa vastuullisuuskaveriudesta ja siitä, että soitatte toisillenne joka aamu samaan aikaan ja kerrotte, mitä aiotte tehdä. Seuraavana aamuna voitte käydä läpi, tuliko eilen tehtyä puhutut asiat.

B) "Möröt" eli vaikeat asiat siirtyvät jatkuvasti eteenpäin ja teet kaiken mahdollisen ennen niitä

--> Lukota edellispäivänä seuraavan päivän aloitus vaikealla tehtävällä, jota tiedät haluavasi vältellä tai jonka tekeminen todennäköisesti venyy ja vanuu.

C) Päädyt jatkuvasti reaktiiviseen tilaan ja päivät hukkuvat viestinnän, somen ja uutisten parissa

--> Pidä päiväsi mahdollisimman pitkälle proaktiivisesti omissa käsissäsi ja lue viestejä tai uutisia niin myöhään kuin mahdollista. Lue viestit suunnitellulla rytmillä, esimerkiksi mailit 1-2x ja viestit 3-4x päivässä. Samaa ajatusta voi toteuttaa somen ja uutisten parissa varaamalla niille omat hetkensä, jotta ne eivät vaivihkaa aukea aina tylsän hetken tullen. Jos pelkkä ajatuksen muodossa tehty viestintä-, some- tai uutisrutiini ei pure, niin ota käyttöön ohjelma tai selainlisäosa, kuten ColdTurkey, jolla voit rajoittaa eri sivustojen käyttöä tiettyinä kellonaikoina. Itsensä rajoittaminen ohjelmalla voi kuulostaa hassulta, mutta se toimii.

D) Työ- tai opiskelupäivä venyy usein iltaan asti

--> Ota käyttöön selkeä työaika, jonka saa ylittää vain pyytämällä luvan (lisää ajatuksia videolla). Tällöin pyrit niputtamaan työt työajalle ja voit rauhassa viettää vapaa-aikaa.

Ulkoiset harhauttajat on usein helppo bongata, mutta mielensisäiset toimintamallit on mutkikkaampi havaita. Erittäin toimiva työkalu mielen toiminnan havainnointiin ja siten myös harhauttajien huomaamiseen arjessa on meditaatio. Jos et jo sitä tee, nyt on hyvä aika aloittaa, esimerkiksi ohjatuilla meditaatioilla Headspace tai Calm-sovellusten avulla. Näinä aikoina meditaatiossa on sekin toimiva puoli, että se opettaa olemaan itsen ja omien ajatusten kanssa ilman, että tarvitsee jatkuvasti ulkoisia virikkeitä. Lisäksi se toimii flow-kokemusten ohessa stressinhallintakeinona, jos normaalit stressinhallinnan "venttiilit" puuttuvat nykyisestä arjesta.

4) Ole ulkona ja kävele

Nyt eristysaikoina luontaiset syyt liikkua, kuten työmatkat, tapaamiset ja harrastukset, ovat useilla vähentyneet, jonka myötä myös arkiaktiivisuus ja ulkoilmassa käyminen tippuvat merkittävästi. Siksipä ulkolilmaan täytyy tietoisesti lähteä, jotta saa kehon liikkeelle ja tuuletettua ajatuksia. Vaikka sinulla ei ole joka aamu perinteistä työmatkaa, voit toteuttaa sellaisen itse pienellä kävelyllä. Voit myös pitää etäkävelypalavereita (lisää videolla). Itse olen siirtänyt lähes kaikki treenini pihalle ja puistoon, jotta ulos tulisi lähdettyä useammin.

5) Vuorovaikuta tavalla tai toisella

Sosiaalisuuden puute on yksi eristyksen haittapuolista, eikä sitä pysty täysin etäyhteyksillä korvaamaan. Se ei kuitenkaan silti tarkoita, etteikö yhteydenpidolla muodossa tai toisessa olisi silti merkitystä. Ihmiset ovat näinä aikoina olleet varsin luovia sen suhteen, mitä he ovat tehneet etäyhteyksien välityksellä, kuten elokuvien katselu, lautapelien pelailu ja lounastaminen etänä. Jos ei muuten tule soiteltua ihmisille tai pidettyä yhteyttä, niin nyt sille on hyvä sauma. Lähes kaikkien ihmisten sosiaalisuuden määrä on viime aikoina tippunut, joten moni ilahtuu yhteydenpidosta. Itse olen yhdistänyt iltakävelyt ja puhelimessa juttelun, jotta olisin joka päivä yhteydessä muihinkin ihmisiin kuin puolisoon.

6) Riko rutiineja tietoisesti

Jos et riko rutiineja tietoisesti, se tapahtuu todennäköisesti silti. Kun elää tarpeeksi pitkään rutiinia, niin siihen turtuu. Tällöin tulee ennen pitkää sorruttua hedonismiin ja pikaisiin nautintoihin esimerkiksi somen, herkkujen, viihteen tai yleisen prokrastinoinnin muodossa. Tämän voi kuitenkin välttää sillä, että tekee rutiinin rikkomista suunnitelmallisesti. Luontainen keino tähän ovat viikonloppupäivät, jolloin voi poiketa arjen tekemisestä. Jos viiden päivän rutiinin toteutus tuntuu pitkältä, niin ota rutiinin rikkomista mukaan myös arkeen. Aktiviteettien itsessään ei tarvitse välttämättä olla ennalta suunniteltuja -kunhan varaat itsellesi aikaa, jolloin teet jotain "aivan muuta". Tähän ei ole olemassa parhaita käytäntöjä, koska kyseessä on niin yksilöllinen mieltymys - tarve uuden kokemiselle vaihtelee paljon. Riko rutiineja sen verran kuin sinusta hyvältä tuntuu.

Tässäpä nippu keinoja virtaavan eristysarjen rakentamiseen. Jos nämä ovat kaikki kunnossa, niin olet jo erittäin pitkällä. Mikäli koit artikkelista hyötyä, laita se ihmeessä jakoon julkisesti tai vinkkaa kaverillesi, joka voisi artikkelista jotain arkeensa ammentaa.

Lisää vinkkejä etenkin virtaavaan työntekoon voi poimia kirjasta Flow-tila -Tietotyön viisain vaihde.

Jaa tämä kirjoitus muidenkin
iloksi ja hyödyksi.