Flow-osaamisen osa-alueet

‍

Tämä teksti on vielä keskeneräinen.

V‍ireystila

Flow'ta ajatellen tulisi tavoitella tehtävään optimaalista vireystilaa, joka ei liian matala eikä myöskään liian korkea. Tähän vaikuttavat monet pohjatekijät, kuten uni, ravinto, liikunta ja meditaatio. Myös työpäivän aikana vireystilaa voi säädellä monin tavoin, kuten työasennoilla, veden juonnilla ja fiksujen taukojen pitämisellä.

Keskittyminen

Flow seuraa keskittymistä. Mitä paremmin voit keskittyä ja kohdistaa huomiosi käsillä olevaan tehtävään, sitä paremmat edellytykset sinulla on myös flow'hun pääsemiselle. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat tietotyössä muun muassa keskeytysten minimointi, äänimaailman valinta, tavoitteiden kirkastaminen ja yhteen asiaan keskittyminen.

Haastavuus

Flow syntyy tarpeesta vastata haasteeseen. Ilman haastetta ei aivojenkaan ole tarvetta siirtyä huippusuorituskyvyn tilaan. Tähän vaikuttavat työssä työn sopiva haastetaso, turhien haasteiden kitkeminen, riskien ottaminen ja palautteen kerääminen.

Viisas työ

Flow seuraa viisasta, ei kovaa työntekoa. Mitä viisaammin ja proaktiivisemmin kykenet työskentelemään, sitä enemmän flow'lle on tilaa. Työn viisastamiseen liittyy mm. olennaiseen keskittyminen, työn suunnittelu, työn rytmitys ja syvän työn vaaliminen.

Yhteisöllisyys

Flow ei tarvitse välttämättä yhteisöä, mutta yhdessä tekeminen voi ehdottomasti tukea flow'ta. Yhteisöllisiin tekijöihin työn flow'ssa liittyvät yhteiset tavoitteet, luottamuksen rakentaminen, kiireestä eroaminen ja palaverien optimointi.

Luovuus

Luova tekeminen ja flow kulkevat käsi kädessä ruokkien toisiaan. Mitä enemmän työssään voi ilmentää luovuutta, tuottaa laatua ja pitää mukana leikkisyyttä, sitä enemmän se tarjoaa edellytyksiä flow'hun.

Merkitys

Työn merkityksellisyys on vahvasti sidoksissa motivaatioon ja sitä kautta myös flow'hun. Mikäli teet merkitykselliseksi kokemaasi työtä ja pääset toteuttamaan intohimojasi, sitä parempi pohja sinulla on flow'n saavuttamiselle työssä.

‍