Kuinka analyyttisyys tukee flow'ta?

Ihmisen analyyttinen mieli on voimakas työkalu ja oikein käytettynä se voi toimia loistavana tukena flow’lle. Analyyttisyyden avulla voimme luoda etäisyyttä käsiteltävään ilmiöön, pilkkoa sitä osiin sekä pyrkiä tunnistamaan näiden osien välisiä syy-seuraus -suhteita.

Esimerkiksi ongelmanratkaisussa tästä on valtavasti hyötyä, sillä erityisesti haastava ja monimutkainen ongelma on usein sellaisenaan kuin vaikeasti hahmotettava ja nieltävä pihvi. Tällaisissa tapauksissa tukehtumisen riski on suuri ja mahdollisuudet "to just go with the flow" vähäiset. Haastavien ongelmien suhteen onkin viisaampaa ottaa analyyttisempi ote ja pilkkoa pihvi osiin.

Ongelman pilkkominen osiin mahdollistaa näiden osien välisten vuorovaikutussuhteiden tarkempaa tunnistamista, selittämistä, manipulointia ja ennakointia. Analyysi voi siis toimia apuna tulevan ennakoinnissa, sillä ymmärtäessämme osien toimintaa voimme luoda parempia ennusteita niiden käyttäytymisestä, optimoida niitä tavoitteidemme mukaisesti sekä ehkäistä mahdollisia virheitä. Tällainen analyysi on vastausta kysymykseen: Miten pääsen parhaalla tavalla maaliin eli mitkä syyt saavat aikaan toivomani seurauksen?

Edellä mainittuun kyvykkyyteemme vaikuttaa kuitenkin merkittävästi pohjaymmärryksemme ilmiöstä. Mitä vähemmän ymmärrämme sitä, sitä todennäköisemmin ennusteemme ja optimointimme menee pieleen, ja maalin sijaan löydämme itsemme ojasta eli ei-toivotusta seurauksesta. Tässä vaiheessa voimme kääntää analyysin suunnan ja tutkia niitä syitä, jotka aiheuttivat seurauksen: Miksi näin kävi? Näin voimme päivittää ymmärrystämme ilmiöstä ja siten parantaa kykyämme mallintaa ja hallita sitä.

Taitavan analyyttisyyden avulla voimme oppia tunnistamaan yhä hienovaraisemmin tapoja edesauttaa maaliin pääsyä tai sen mukaista toimintaa, ehkäistä mahdollisia kitkoja sekä korjaamaan toiminnassamme tapahtuvia virheitä.

Flow’ssa maali voi olla selvempi, kuten pallon saaminen vastustajan verkkoon tai enemmän prosessia ylläpitävä, kuten bändin mukana jammaaminen. Taitavan analyyttisyyden avulla voimme oppia tunnistamaan yhä hienovaraisemmin tapoja edesauttaa maaliin pääsyä tai sen mukaista toimintaa, ehkäistä mahdollisia kitkoja sekä korjaamaan toiminnassamme tapahtuvia virheitä. Voimme luoda suunnitelmia ja tarvittavia sivupolkuja, jos alkuperäinen suunnitelma ei toteudukaan. Näin seinään törmäämisen sijaan virtaus voi jatkua veden lailla uuteen uomaan.

Analyysin ja suunnittelun tulisi kuitenkin tapahtua pääosin tekemisen ulkopuolella, sillä tällöin voimme ottaa paremmin etäisyyttä toimintaamme, mikä tarjoaa objektiivisemman ja siten kirkkaamman kuvan ilmiöstä. Kuten jokainen baarissa futisottelua katsonut tietää, lintuperspektiivistä ja ilman kiivaan pelitilanteen tunnemyrskyä on äärrimmmäisen helppoa analysoida mitä pelaajan tulisi tehdä tai olisi pitänyt tehdä. Yhtä lailla toisten ihmisten ongelmien analyysi ja salamannopea ratkaisu on niin kovin helppoa, kun ”oma nahka” ei ole pelissä. Henkilökohtaisten ongelmien kohdalla tämä ei enää olekaan niin saumatonta.

Lopuksi varoituksen sana. Analyysi on voimakas työkalu, mutta liikaa tai väärään aikaan käytettynä haitallinen. Analyysiin on helppo hukkua ja jäädä jumiin, kun yht'äkkiä palasia onkin enemmän kuin mielessä prosessointitehoa. Sen objektifoiva vaikutus voi myös helposti etäännyttää niin itsestä kuin muistakin.

Pidetäänpä siis analyysin työkalumme terävänä, mutta myös työkaluna muiden joukossa. Muistetaan, että siinä missä analyysi pilkkoo, tarvitsee se vastaparikseen syntetisoivaa ja integroivaa ajattelua. Se mikä rikotaan, kannattaa myös kasata.

Onko käsilläsi ongelma, joka tuntuu mahdottoman haastavalta? Tai kenties sellainen, joka tuntuu toistuvan kerta toisensa jälkeen? Tai haluatko vain ymmärtää miksi jokin toimii miten se toimii? Lisää ripaus analyysiä ja kuvasi kirkastuu.

- Lauri

P.s. Tuoreimmassa podcastissa kamppailuguru JP Pietiläinen jakaa näkemyksiään siitä, kuinka analyyttisyys voi toimia flow'n tukena. Tsekkaa se ulos!

‍