Tietoisuustaidot ovat peruskuntoharjoittelua flow'lle

Flow on optimaalinen tietoisuuden tila, jossa huomio tanssii juuri siellä missä pitääkin. Keskittymisen ote todellisuuteen on sopiva - ei liian tiukka, ei liian löysä. Mielen ”minä” on hiljaa ja antaa asioiden kehkeytyä omalla painollaan. Oikea askel seuraa toistaan.

Tietoisuustaidot vaikuttavat siihen, miten tietoisuutemme tila muodostuu. Tietoisuustaidot ovat yksinkertaisimmillaan niitä taitoja, joiden avulla havainnoimme, säätelemme ja ohjaamme tietoisuuttamme. Näihin lukeutuvat esimerkiksi kyky huomata missä huomio on (mindfulness), keskittyminen sekä havaitseminen. Ne ovat maailmansuhteemme ytimessä ja muovaavat perustavanlaatuisesti sitä mitä ja miten koemme maailmassa. Aivan kuten jokaisella meistä on taito puhua ja kävellä, jokaisella meillä on tietoisuustaitoja.

Ja aivan kuten voimme kehittää kävelemisen tai puhumisen taitoja, voimme kehittää myös tietoisuustaitojamme. Voimme oppia olemaan tarkkaavaisempia sen suhteen missä huomiomme on ja palauttamaan sen olennaiseen, voimme oppia keskittymään vahvemmin ja havaitsemaan kirkkaammin.

Tietoisuustaitoihin panostaminen on siinä mielessä hyvä sijoitus, että tämä sijoitus maksaa itsensä takaisin lähes kaikissa elämäntilanteissa, joissa olet jossain määrin tietoisessa tilassa. Flow’n kannalta tietoisuustaitojen harjoittaminen ei kasvata virtauskapasiteettiasi vain lempilajissasi, vaan elämässä yleisesti. Aivan kuten peruskuntoharjoittelu urheilussa kehittää elimistön rakenteellisia ominaisuuksia, tietoisuustaitojen harjoittaminen tekee samaa mielelle.

“In deep meditation the flow of concentration is continuous like the flow of oil.”
- Patanjali

Yksi tapa harjoittaa tietoisuustaitoja on meditaatio. Meditoida voi lukemattomilla eri tavoilla, joilla on hyvinkin erilaisia vaikutuksia, mutta flow’n kannalta voi nostaa keskiöön kaksi merkittävää polkua.

Ensimmäinen polku liittyy tyyneyteen ja se saavutetaan vahvan keskittymisen kautta. Tyyneyteen tähtäävässä harjoittelussa keskittymiselle otetaan kohde, esimerkiksi hengitys, ja tähän keskitytään niin pitkään, kunnes ote herpaantuu. Kun herpaantuminen huomataan, palataan takaisin alkuperäiseen kohteeseen. Mieli tyyntyy, kun ajatusten, emootioiden ja aistimusten turbulenssi ei kykene jatkuvasti varastamaan huomiota.

Toinen polku liittyy havaitsemiseen ja siitä syntyvään oivallukseen. Harjoittelussa tämä tarkoittaa erilaisten kehollisten ja mentaalisten ilmiöiden havainnointia ja syy-seuraussuhteiden tarkastelua. Tämän havainnoinnin myötä opimme ymmärtämään mitä tapahtuu ja miksi tapahtuu. Näin kuva itsestämme ja maailmasta kirkastuu.

Flow’n kannalta on välttämätöntä pystyä keskittymään toimintaan, havaita herpaantuminen ja kyetä palauttamaan huomio takaisin. Flow tapahtuu monesti tyrskyjen keskellä, mutta sielläkin mielen on pysyttävä tyynenä. Flow vaatii myös laadukasta palautetta ja sen havaitsemista, miten asiat ovat. Tämä taas vaatii luonnollisesti kirkasta ja valpasta havainnointia.

Ilman tyyneyttä kirkas havaitseminen muuttuu mahdottomaksi mielen ollessa tyrskyjä täynnä. Ilman kirkasta havaitsemista tilannetaju katoaa ja tyyneys muuttuu tiedostomattomaksi autopilotiksi. Tiedostamattomassa tilassa kruisailu johtaa useimmiten joko runollisesti tai kirjaimellisesti ojaan.

Siksi tarvitsemme molempia, niin keskittymisen myötä tulevaa tyyneyttä kuin havaitsemisen myötä tapahtuvaa oivallusta siitä missä mennään. Harjoittamalla tietoisuustaitoja monipuolisesti, harjoitamme tyyneyden ja oivalluksen yhteispeliä. Mitä paremmin tämä yhteispeli toimii, sitä optimaalisemmin toimii myös tietoisuutemme ja sitä suuremmaksi kasvaa myös kapasiteettimme flow’hun.

‍