Flow on yritysten Graalin malja

N

‍

Elämme maailmassa, jossa muutosvauhti kiihtyy lähes kaikilla elämän osa-alueilla. Keksinnöt leviävät salamannopeasti tämän päivän digitaalisessa maailmassa ja yksittäinen toimiala voi muuttua parissa vuodessa, kun ennen siihen kului vuosikymmeniä. Yksikään yritys ei siten ole turvassa muutokselta.

Mitä monimutkaisemmassa ja nopeammin muuttuvassa maailmassa elämme, sitä vaikeampi tulevaisuutta on ennustaa. Paras strategia tulevaisuuden ennustamisen sijaan onkin olla mahdollisimman adaptiivinen, eli kyetä oppimaan ja muuttamaan toimintaansa sopivaksi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tästä seuraa se, että kyky oppia nopeammin saattaa tulevaisuudessa olla yritysten näkökulmasta ainoa oikeasti kestävä kilpailuetu. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi agile on ollut niin noususuhdanteessa viimeisen vuosikymmenen.

“Flow doesn’t just provide a joyful, self-directed path toward mastery – it literally shortens the path.” - Steven Kotler

Flow on keino, jolla yritys voi pysyä mukana kehityksen kelkassa

Jos flow-tila ei ole sinulle vielä kovin tuttu, niin kannattaa lukea aiempi blogini flow’sta työssä. Flow on niin yksilöille kuin organisaatioille väylä nopeampaan oppimiseen ja parempaan adaptiivisuuteen, koska se tarjoaa parhaat fyysiset ja henkiset edellytykset laadukkaalle ja mielekkäälle oppimiselle, esimerkiksi välittäjäaineiden ja vahvemman muistijäljen kautta. Ei ole sattumaa, että flow-tutkimuksia ovat hyödyntäneet maailmalla monet huippuorganisaatiot, kuten Goldman Sachs, Deloitte, Cisco, Formula 1 ja Team Red Bull. Toyota ja Patagonia ottaneet flow’n jopa osaksi ydinfilosofiaansa. Google on rakentanut Flow Dojo -harjoittelukeskuksen, joka on täynnä erilaisia fysiologisia ja mentaalisia työkaluja flow’n tietoiseen harjoitteluun ja mittaamiseen. Edellä mainitut organisaatiot ovat oivaltaneet, että kyky vaalia työntekijöiden flow-tilaa on jokaisen johtajan ja organisaation Graalin malja.

Erityisen paljon flow korostuu toimialoilla ja kentillä, joissa muutos on nopeinta, kilpailu kovaa ja resurssit vähäisiä, kuten startupien keskuudessa. Startupeille ei riitä vain kasvaa pienesti tai tehdä hiukan paremmin – niiden täytyy tehdä asiat merkittävästi paremmin, nopeassa aikataulussa. Vain kymmenen prosenttia startupeista selviytyy hengissä ja menestyy. Singularity Universityn operatiivinen johtaja Salim Ismail on todennut, että tähän kymmeneen prosenttiin päätyvät ne startupit, joiden työntekijät kokevat eniten flow’ta. Piilaaksoa voi kokonaisuudessaan pitää yhtenä isona esimerkkinä siitä, mitä flow’n avulla voi saada aikaan. Deloitten Center for the Edge -tutkimuskeskusken johtaja John Hagel on todennut, että kaikkia heidän tutkimiaan työelämän huippusuorituksia sekä yksilön että yhteisöjen tasolla yhdistää intohimo ja flow'n vaaliminen.

“In two hours in flow, I can accomplish tremendous things.” - Sir Richard Branson

Huippusuoritusten äärellä

Flow'n hyödyissä ei ole kyse vain nopeammasta oppimisesta, vaan myös sen suorituskykyä parantavista vaikutuksista. Kun käyt katsomassa urheilua stadionilla tai artistia keikkalavalla, maksat nähdäksesi ihmisiä flow-tilassa. Huippusuoritukset läpi historian ovat tapahtuneet enemmän tai vähemmän flow-tilassa. Sama pätee työelämään. McKinsey Global Research Institute tutki kymmenen vuoden aikana viittätuhatta johtajaa ja havaitsi, että flow-tilassa johtajien tuottavuus kasvoi jopa viisinkertaiseksi normaaliin työarkeen verrattuna. Parhaimmillaan flow'ssa voi siis saada aikaiseksi parissa tunnissa saman verran kuin kokonaisen mutta pirstaleisen työpäivän aikana. Luku kuulostaa yliampuvalta, mutta jos mietit omaa parasta suorituskykyäsi ja vertaat sitä huonoon työpäivään, jolloin saat aikaiseksi vain kaksi päivälle suunnitellusta kymmenestä asiasta, ei luku kuulosta enää niin utopistiselta. Tietotyöläisten arki on hyvin sirpaleista, ja selvitysten mukaan vain kolmasosa työajasta käytetään oikeasti tuottavaan työhön. McKinsey arvioi, että jos työntekijöiden flow-tilassa viettämä aika voitaisiin nostaa nykyisestä viidestä prosentista 20 prosenttiin, työn tuottavuus voisi jopa tuplaantua. Kasvattamatta työaikaa, luovuutta paranten ja vähemmällä stressillä. Vaihtoehtoisesti flow voisi tarjota keinon siirtyä lyhyempiin työpäiviin tai työviikkoihin nykyisen tuottavuuden kärsimättä.

Työelämässä flow-tilalle suotuisan maaperän luominen parantaa niin tuottavuutta, luovuutta, oppimista, päätöksentekoa kuin motivaatiota. Inhimillisestä näkökulmasta lisääntynyt flow parantaa työhyvinvointia sekä vähentää stressiä ja loppuunpalamisia. Flow’ssa vietetty aika on siis arvokasta sekä organisaatioille että työntekijöille.

Tulevaisuuden skenaarioita

Pääomasijoittaja James Slavet on ehdottanut flow’ssa vietettyä aikaa mittariksi parhaiden startup-tiimien kartoittamisessa. Olenpa kuullut ilmoille heitettävän jopa ajatuksen, että organisaatiot voisivat tulevaisuudessa siirtyä tuntipohjaisesta flow-pohjaiseen palkkamalliin, joka on erittäin mielenkiintoinen ajatus. Yksittäisenä kokeiluna se voisi toimia jo nyt, mutta yrityksissä laajemmin toteutettuna se vaatisi tieteeltäkin nykyistä syvempää ymmärrystä flow-tilasta sekä myös kykyä mitata flow'ta joustavasti työn yhteydessä ilman laboratoriomaisia olosuhteita. Samalla flow-pohjaisuus vaatisi kokonaan uudenlaista suhdetta työhön ja työn uudenlaista organisointia. Hr:stä tulisi flow'n vaalija

ja teknisesti joustavampaa kykyä mitata flow’ta ja kokonaan uudenlaista työn organisointia.

‍

Työntekijät lähtevät pois, jos he eivät koe työssä flow'ta. Parhaiden osaajien ansioiden noustessa korkeisiin lukemiin palkasta on tullut enemmän hygieniatekijä, jonka täytyy olla tietyllä tasolla, mutta sen jälkeen suurempi palkka ei enää auta houkuttelemaan osaajia yritykseen. Työn merkityksellisyys ja työssä tarjoutuvat haasteet ovatkin nousseet jatkuvasti enemmän työpaikkavalintojen keskiöön. Flow on niiden molempien ytimessä.
‍

Tietenkin flow on myös työntekijän omalla vastuulla, mutta organisaation tulee olla mahdollistamassa sitä. Sitoutuneisuus.

‍

Flow vaatii myös palautmista. Flow'n pimeä puoli.

‍

Flow'ssa on kyse muustakin kuin työnteon tulosten parantumisesta, sillä tutkimusten mukaan flow-tilassa eniten aikaa viettävät ihmiset ovat myös onnellisimpia. Flow'sta työssä hyötyvät siten merkittävästi yritykset, asiakkaat, työntekijät ja työntekijöiden läheiset. Kyseessä on kaikin puolin tehokkain vaihde työskennellä, niin operatiivisesti kuin inhimillisesti.

Vaalitaanko teidän yrityksessänne flow'ta systemaattisesti kaikessa tekemisessä? Jos ei, niin sparraan asiassa mieluusti.

‍

Lähteet

Chi, Richard & Snyder, Allan 2012. “Brain stimulation enables the solution of an inherently difficult problem”. Neuroscience Letters 515(2), 121-124.

Amabile, Teresa & Kramer Steven 2011. The Progress Principle: Using Small Wins to Ignite Joy, Engagement, and Creativity at Work. Harvard Business Review Press.

Tuottavuus ja flow:

Cranston, Susan & Keller Scott. ”Increasing the ‘meaning quotient’ of work”. McKinsey Quarterly Jan 2013.

Oppiminen ja flow:

McKinley, Andy ym. 2013. Acceleration of procedural learning with transcranial direct current stimulation (tDCS). Air Force Research Laboratory.

‍