
Moni työskentelee "jotain pahaa tapahtuu, jos en.." -pelosta käsin. Miten helpottaa tilannetta itselleen tai johdettaville?

Itsekurin puute tuskin on varsinainen ongelmasi. Sen sijaan kiinnitä huomiota toimiviin systeemeihin. Lue lisää artikkelista.

Kiireen kulttuuri on harvoin tietoinen päätös. Vuosien varrella siitä on kuitenkin muodostunut monissa työyhteisöissä tekemisen standardi.
.jpg)
Tällä kertaa vieraaksemme saapui vapaasukeltaja Johanna Nordblad keskustelemaan elämästä pinnan alla ja päällä. Keskustelussa pureudutaan muun muassa mielen ja kehon toimintaan, rentouden löytämiseen, asioiden kohtaamiseen sellaisenaan, valppauteen, sisäiseen motivaatioon ja pakottamattomaan anti-extreme asenteeseen. Tämän avartavan tuokion aikana monet totutut ajatukset niin ääriolosuhteissa kuin yleisesti elämässä toimimisesta kääntyvät päälaelleen.
.jpg)
Tällä kertaa luvassa 2. jakso organisaatiopsykologi, insinööri ja valmentaja Ari-Pekka Skarpin kanssa. Tässä jaksossa siirrytään tietoisuustaidoista organisaatioiden maailmaan ja siihen kuinka niiden parissa voidaan edistää virtausta. Keskustelussa käsitellään tietoisuustaitojen merkitystä työelämässä, sosiaalista minuutta, johtamisen taustalla olevia ajatusmalleja, työntekijän autonomiaa, tietotyön keskeisimpiä haasteita sekä millaisia vastalääkkeitä niille voidaan kehittää. Keskeinen keskustelua läpileikkaava teema on vuorovaikutus ja sen kompleksisuuden ymmärtäminen. Pohdintaa luvassa myös ulkoa omaksuttujen metodien haasteista, reduktionistisen logiikan puutteista sekä rajojen luomista mahdollisuuksista.

Istuimme tällä kertaa alas muusikko, podcastaaja, kirjoittaja ja kulttuuriaktiivi Henry Soinnunmaan kanssa keskustelemaan flow'n ilmentymisestä musiikin eri muodoissa, psykedeeleistä sekä flow'sta yleisemmin elämässä. Keskustelun aikana paneudutaan muun muassa Henryn kokemuksiin täyspäiväisenä katusoittajana, asioiden ja ilmiöiden kehkeytyvään luonteseen, läsnäoloon, psykedeeleihin, muuntuneisiin tietoisuuden tiloihin sekä flow'n mahdollisiin varjo- ja vaarapuoliin.

Tavoittaiden laadun tärkein määrittäjä on kirkkaus, sillä epämääräiset tavoitteet johtavat epämääräiseen tekemiseen.

Keskeytykset ovat suurimpia tuottavuussyöppöjä, joten kannattaa sopia, miten ilmaisette työporukassa keskittymisen tarvetta.

Joskus tekeminen jää jatkuvaan ponnistelun tilaan, jolloin kannattaa ottaa mieli pois ongelmasta.