close flow

Tilaa Flow-kirje

"Oon tosi valikoiva sen suhteen mitä tilaan, mutta tää teidän uutiskirje on oikeesti tosi hyvää kamaa." - Miika K.

Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Emme spämmää mainoksilla, vaan saat sunnuntaisin kirjeessä tietoa, pohdintoja ja vinkkejä flow'sta työssä, urheilussa, taiteessa ja elämässä. Esimerkki kirjeen sisällöstä löytyy tästä.

Alkumaistiaiseksi saat Flow-oppaan, jossa on 10 keinoa päästä flow-tilaan työssä.

Blogit

Miten rakentaa virtaava (eristys)arki?

Moni normaalisti hyvin tuottelias tuttavani on manaillut viime viikkoina sitä, että nyt eristysaikana on ollut paljon päiviä, jolloin he eivät saa mitään aikaan. Tämä siitä huolimatta, että vapautta ja aikaa tekemiselle on reippaasti. Sinänsä toimettomissa päivissä ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa, mutta jos toimeliaaksi tarkoitettu päivä on toimeton, niin se tuottaa stressiä ja syyllisyyttä. Olen itsekin joutunut aika paljon pähkäilemään näinä aikoina rutiinien kanssa, vaikka olen teeman asiantuntija. Puhuja- ja valmennustyöläisellä kevään kalenteri tyhjeni varsin tehokkaasti, joten tyhjää aikaa on, mutta usein kaivattu vapaus on myös haaste. Kun ei ole ulkoista painetta tehdä, vaaditaan sisäistä motivaatiota. Uusi tilanne ja epävarmuus taas ovat omiaan syömään sisäistä motivaatiota tai vähintäänkin luomaan uusia harhauttajia, jotka vievät huomion pois olennaisesta.

Juuri nyt rutiinit ovat harvinaisen tärkeitä, jos haluat arkesi olevan toimivaa ja virtaavaa.

Siihenkään ei kannata tuudittautua, että kohta tilanne on ohi ja elämä palaa pian normaaliin uomiinsa. Entäpä jos ei olekaan ja tilanne jatkuu pidempään? Tai jos eristyneisyyttä vähennetään, mutta etätyöstä tulee uusi normi? Riippumatta siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, on hyvä laittaa oma arki kuntoon. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Hyvistä rutiineista nimittäin ei ole koskaan haittaa, eikä niihin panostaminen mene hukkaan.

Rutiinit, tuo monien mörkö, on nyt mainittu. Useilla rutiineihin liittyy negatiivisia mielleyhtymiä siitä, kuinka ne ovat tylsiä, rajoittavia ja luovuuden karistajia. Todellisuudessa asia on kuitenkin päinvastoin: rutiinit mahdollistavat kaiken kivan. Meressä vesi virtaa sinne, mihin tuuli ja virtaukset sitä milloinkin vievät, kun taas uomassa vesi virtaa uoman myötäisesti. Rutiinit ovat tuo uoma, jonka sisällä sinä voit virrata siihen suuntaan, mihin haluat. Mihin ikinä haluatkaan keskittyä, rutiinit toimivat sen mahdollistajana. Rutiinit eivät tee elämästä suorittamista, vaan luovat vapautta spontaaniudelle, koska niiden avulla päiväsi pysyvät kasassa, etkä kuluta aikaasi turhiin asioihin. Rutiinit ovat puolellasi, eivät sinua vastaan. Ja juuri nyt ne ovat harvinaisen tärkeitä, jos haluat arkesi olevan toimivaa ja virtaavaa.

Jos mietimme nykytilanteen positiivisia puolia, niin nyt osalla ihmisistä on aikaa ja mahdollisuus tehdä montaa asiaa, mitä ei normaalissa arjessa tule tehtyä, kuten toteuttaa luovaa harrastusta tai saada kiinni hyvästä unirytmistä. Rutiinit ovat työkalu, joka mahdollistaa tämän ajan hyödyntämisen. Voitkin miettiä, että mitä sinun tulisi tehdä, että voisit muistella tätä aikaa myöhemmin ja ajatella, että "olipa hienoa ja arvokasta, kun käytin tuon ajanjakson noin".

"YK:n ihmisoikeuksissa pitäisi olla kohta, että ihmisen kuuluu kokea töissä virtausta kerran päivässä.” - Kirsti Lonka

Toinen eristyksen haaste on se, että pääsy aktiviteetteihin, joissa on tottunut kokemaan flow'ta, saattaa olla rajoittunut. Jos flow’ta kokee vain harrastuksissaan ja mahdollisuus niihin on poissa, tulee etsiä korvaavia flow’n kanavia. Tietenkään esimerkiksi kamppailu-urheilua tai ratsastusta ei varsinaisesti voi korvata, mutta aina on kuitenkin löydettävissä keinoja, missä voit päästä flow’hun. Minimitavoite voi olla saada edes yksi flow-kokemus jokaiseen päivään. Sen ei tarvitse olla syvä tai tajuntaa räjäyttävä, vaan että jokaisessa päivässä olisi hetki, jolloin tekeminen tuntuu hyvältä ja vaivattomalta.

Edellä mainittujen ohessa eristyksen haasteita ovat myös sosiaalisuuden puute ja eräänlainen luova tyhjiö. Elämänympäristö ja erilaisten kokemusten skaala on rajoittunut, jolloin luovuudella on vähemmän mistä ammentaa. Tämä voi helposti tuottaa arkeen turtumista ja saada elämän tuntumaan tyhjältä, erityisesti yhdistettynä vähäiseen sosiaalisuuteen.

Miten sitten rakentaa toimiva ja virtaava (eristys)arki?

1) Mieti arkirytmi

Kirjoita auki runko, jonka mukaan voisit elää arkeasi. Tärkeää on nimenomaan kirjoittaa päivärytmi auki, jotta se ei ole vain mielesi perukoilla oleva, jatkuvasti muokkautuva ameeba. Sen ei tarvitse olla kiveenhakattu prokotolla, jota täytyy askeettisesti noudattaa, vaan yleinen ohjenuora, johon pyrit arjessasi. Tärkeää on luoda rytmistä sellainen, jota voit helposti ylläpitää, koska muuten rutiini ei todennäköisesti toteudu ja tuottaa vain turhaa syyllisyyttä. Mieti rytmiä siis sen kannalta, että sitä voi toteuttaa muutoinkin kuin täysin optimaalisina päivinä, koska usein elämä yllättää. Päivärytmi tuskin on kerralla valmis ja sitä kannattaakin hienosäätää sen mukaan kuin itsellesi tuntuu toimivimmalta. Muutoksia miettiessä kannattaa olla rehellinen itselleen siitä, mistä mahdollinen toimimattomuus johtuu, jotta muokkaat rutiinia oikeaan suuntaan. Joustavuus rutiinin suhteen ei myöskään tarkoita sitä, että sitä voi muuttaa päivittäin lennossa oman mielialan mukaan.

Jos arkesi on vaihtelevaa ja yksi rutiini tuntuu vaikealta toteuttaa, niin rutiinin voi pilkkoa minimi- ja optimitasoon. Tätä varten tulee listata ydinrutiinit, joista et halua tinkiä kuin pakon edessä. Nämä ydinrutiinit muodostavat rutiinien minimitason, johon vähintään pyrit päivittäin. Optimitaso taas on se, johon pyrit silloin, kun se on arjessa mahdollista.

Oma päivärytmini on tällä hetkellä seuraavanlainen. Tämä ei ole mikään yleinen ohjenuora, vaan itselleni parhaaksi havaitsemani rytmi, jota voin helposti ylläpitää. Esimerkiksi heräämisen suhteen olen todennut, että voisin kyllä herätä aikaisemmin, mutta jos haluan pitää huolta hyvistä yöunista jatkuvasti, niin normaalissa sosiaalisessa elämässä aikaisempi herätys alkaa rokottamaan unia. Siksi olen päätynyt kasiin, koska pystyn ylläpitämään sitä viikosta toiseen ja arjesta viikonloppuihin unien kärsimättä.

    08:00 Aamutoimet ja meditaatio

     08:45 Treeni tai lihashuolto pihalla

     09:30 Kylmä suihku + aamupala

     10:00 Työ - vaikeat ja luovat tehtävät. Tauotus 45min välein 5min, jolloin minijumppa ja makuullaoloa.

     13:30 Lounas

     14:00 Työ - kevyet ja rutiininomaiset tehtävät. Tauot 45min / 5min.

     17:00 Tunnin kävely puhelimessa jutellen

     18:00 Rentoilua, lauta- ja videopelejä, arkiaskareita, kokkailua, yhdessäoloa

     22:00 Iltatoimet ja petiin lukemaan

     23:xx Unille

Eivät minun arkipäiväni aina läheskään tismalleen tällaisina toteudu, mutta yleisellä tasolla noudattavat varsin pitkälti tätä palettia. Jos päivä menisikin aivan harakoille ja epärytmisesti, niin sitten mietin illalla päiväkirjailun yhteydessä ehkä hetken miksi, ja otan huomenna uusiksi.

2) Pyri flow'hun päivittäin

Ota rytmin miettimisessä huomioon myös, että minkä parissa voisit kokea flow'ta. On aina hyvä, jos flow on mukana normaalissa arjessa eikä vain yksittäinen huippukohta esimerkiksi viikonloppuisin. Flow on myös oiva lääke turtumiseen ja luovuudelliseen tyhjiöön. Jos koet jälkimmäistä, niin valitse tällöin arkeesi mukaan sellaisia flow-aktiviteetteja, jotka kutkuttelevat luovuudellisia hermonystyröitäsi. Itse pyrin ottamaan flow'ta tuottavia aktiviteetteja päivään useita, kuten meditaatio, treenaus, tietotyö, kävely keskustellen, pelaaminen ja lukeminen.

3) Tunnista harhauttajat ja taklaa ne ennalta

Päivärytmiä suunnitellessa on hyvä varautua siihen, että miksi rutiini voisi rikkoutua. Kun tunnistat omat harhauttajasi, voit jo lähtökohtaisesti muokata ympäristösi vähemmän harhauttavaksi. Tai vähintäänkin voit suunnitella harhauttajille vastalääkkeet, jotta sinun ei tarvitse tilanteen tullen arpoa, miten toimisit. Esimerkiksi seuraavasti:

A) Et saa päiviä käyntiin

--> Et ole ainut. Moni on saattanut viime aikoina huomata, kuinka paljon oikeasti nojaakin sosiaaliseen paineeseen työskentelyssään. Sovi (työ/opiskelu)kaverisi kanssa vastuullisuuskaveriudesta ja siitä, että soitatte toisillenne joka aamu samaan aikaan ja kerrotte, mitä aiotte tehdä. Seuraavana aamuna voitte käydä läpi, tuliko eilen tehtyä puhutut asiat.

B) "Möröt" eli vaikeat asiat siirtyvät jatkuvasti eteenpäin ja teet kaiken mahdollisen ennen niitä

--> Lukota edellispäivänä seuraavan päivän aloitus vaikealla tehtävällä, jota tiedät haluavasi vältellä tai jonka tekeminen todennäköisesti venyy ja vanuu.

C) Päädyt jatkuvasti reaktiiviseen tilaan ja päivät hukkuvat viestinnän, somen ja uutisten parissa

--> Pidä päiväsi mahdollisimman pitkälle proaktiivisesti omissa käsissäsi ja lue viestejä tai uutisia niin myöhään kuin mahdollista. Lue viestit suunnitellulla rytmillä, esimerkiksi mailit 1-2x ja viestit 3-4x päivässä. Samaa ajatusta voi toteuttaa somen ja uutisten parissa varaamalla niille omat hetkensä, jotta ne eivät vaivihkaa aukea aina tylsän hetken tullen. Jos pelkkä ajatuksen muodossa tehty viestintä-, some- tai uutisrutiini ei pure, niin ota käyttöön ohjelma tai selainlisäosa, kuten ColdTurkey, jolla voit rajoittaa eri sivustojen käyttöä tiettyinä kellonaikoina. Itsensä rajoittaminen ohjelmalla voi kuulostaa hassulta, mutta se toimii.

D) Työ- tai opiskelupäivä venyy usein iltaan asti

--> Ota käyttöön selkeä työaika, jonka saa ylittää vain pyytämällä luvan (lisää ajatuksia videolla). Tällöin pyrit niputtamaan työt työajalle ja voit rauhassa viettää vapaa-aikaa.

Ulkoiset harhauttajat on usein helppo bongata, mutta mielensisäiset toimintamallit on mutkikkaampi havaita. Erittäin toimiva työkalu mielen toiminnan havainnointiin ja siten myös harhauttajien huomaamiseen arjessa on meditaatio. Jos et jo sitä tee, nyt on hyvä aika aloittaa, esimerkiksi ohjatuilla meditaatioilla Headspace tai Calm-sovellusten avulla. Näinä aikoina meditaatiossa on sekin toimiva puoli, että se opettaa olemaan itsen ja omien ajatusten kanssa ilman, että tarvitsee jatkuvasti ulkoisia virikkeitä. Lisäksi se toimii flow-kokemusten ohessa stressinhallintakeinona, jos normaalit stressinhallinnan "venttiilit" puuttuvat nykyisestä arjesta.

4) Ole ulkona ja kävele

Nyt eristysaikoina luontaiset syyt liikkua, kuten työmatkat, tapaamiset ja harrastukset, ovat useilla vähentyneet, jonka myötä myös arkiaktiivisuus ja ulkoilmassa käyminen tippuvat merkittävästi. Siksipä ulkolilmaan täytyy tietoisesti lähteä, jotta saa kehon liikkeelle ja tuuletettua ajatuksia. Vaikka sinulla ei ole joka aamu perinteistä työmatkaa, voit toteuttaa sellaisen itse pienellä kävelyllä. Voit myös pitää etäkävelypalavereita (lisää videolla). Itse olen siirtänyt lähes kaikki treenini pihalle ja puistoon, jotta ulos tulisi lähdettyä useammin.

5) Vuorovaikuta tavalla tai toisella

Sosiaalisuuden puute on yksi eristyksen haittapuolista, eikä sitä pysty täysin etäyhteyksillä korvaamaan. Se ei kuitenkaan silti tarkoita, etteikö yhteydenpidolla muodossa tai toisessa olisi silti merkitystä. Ihmiset ovat näinä aikoina olleet varsin luovia sen suhteen, mitä he ovat tehneet etäyhteyksien välityksellä, kuten elokuvien katselu, lautapelien pelailu ja lounastaminen etänä. Jos ei muuten tule soiteltua ihmisille tai pidettyä yhteyttä, niin nyt sille on hyvä sauma. Lähes kaikkien ihmisten sosiaalisuuden määrä on viime aikoina tippunut, joten moni ilahtuu yhteydenpidosta. Itse olen yhdistänyt iltakävelyt ja puhelimessa juttelun, jotta olisin joka päivä yhteydessä muihinkin ihmisiin kuin puolisoon.

6) Riko rutiineja tietoisesti

Jos et riko rutiineja tietoisesti, se tapahtuu todennäköisesti silti. Kun elää tarpeeksi pitkään rutiinia, niin siihen turtuu. Tällöin tulee ennen pitkää sorruttua hedonismiin ja pikaisiin nautintoihin esimerkiksi somen, herkkujen, viihteen tai yleisen prokrastinoinnin muodossa. Tämän voi kuitenkin välttää sillä, että tekee rutiinin rikkomista suunnitelmallisesti. Luontainen keino tähän ovat viikonloppupäivät, jolloin voi poiketa arjen tekemisestä. Jos viiden päivän rutiinin toteutus tuntuu pitkältä, niin ota rutiinin rikkomista mukaan myös arkeen. Aktiviteettien itsessään ei tarvitse välttämättä olla ennalta suunniteltuja -kunhan varaat itsellesi aikaa, jolloin teet jotain "aivan muuta". Tähän ei ole olemassa parhaita käytäntöjä, koska kyseessä on niin yksilöllinen mieltymys - tarve uuden kokemiselle vaihtelee paljon. Riko rutiineja sen verran kuin sinusta hyvältä tuntuu.

Tässäpä nippu keinoja virtaavan eristysarjen rakentamiseen. Jos nämä ovat kaikki kunnossa, niin olet jo erittäin pitkällä. Mikäli koit artikkelista hyötyä, laita se ihmeessä jakoon julkisesti tai vinkkaa kaverillesi, joka voisi artikkelista jotain arkeensa ammentaa.

Lisää vinkkejä etenkin virtaavaan työntekoon voi poimia kirjasta Flow-tila -Tietotyön viisain vaihde.

Miltä flow tuntuu?

"Tunnen semmosia niin positiivisia ja kokonaisvaltaisia ajatuksia, kun mä teen käsillä, silmillä ja sydämellä. Ne kaikki on siinä niin synkronissa, että on vaan niin hyvä olo.” ‒ Anu Pentikäinen, muotoilija

Flow-tilasta löytyy monenlaisia kuvauksia, mutta olipa kertojana sitten moottoripyöräillessä flow’ta kokeva japanilaisteini tai meditoiva korealaiseläkeläinen, löytyy tarinoista selkeitä yhtäläisyyksiä. Ehkäpä yleisin ja selkein merkki flow’sta on ajantajun katoaminen tai muuttuminen, joka toistuu lähes kaikissa kertomuksissa.

Flow-tilan piirteet

1. Selkeä päämäärä
2. Välitön palaute
3. Haaste ja osaaminen tasapainossa
4. Täysi keskittyminen nykyhetkeen
5. Itsen unohtaminen
6. Ajantaju katoaa ja ajan kokemus muuttuu
7. Hallinnan tunne tilanteesta
8. Syvä läsnäolo
9. Tekeminen on palkitsevaa itsessään (autotelinen kokemus)

Flow-teorian laatinut psykologi Mihaly Csikszentmihalyi on listannut yhdeksän osatekijää, jotka liittyvät flow-kokemukseen. [1] Nämä piirteet ovat tekijöitä, joiden läsnäolosta voi tunnistaa flow’n, joskin niiden tulkinta ei ole kovin yksiselitteistä. Tulkinnasta riippuen kolme tai neljä ensimmäistä osatekijää ovat myös flow’n edellytyksiä missä tahansa tekemisessä.

Mikro- ja makroflow

Flow-tila ei ole vain päällä tai pois päältä, vaan se toimii asteittain. Flow-kokemukset jaotellaan voimakkuuden mukaan mikro- ja makroflow’ksi. Kevyt flow on mikroflow’ta ja sitä tapahtuu paljon useammin, monille lähes päivittäin. Tietotyö, meditaatio, luova tekeminen, leikkiminen ja liikunta tarjoavat reitin yleisimmin juurikin mikroflow’hun. Tässä tilassa kaikki edellä esitetyn listan piirteet eivät välttämättä ole mukana, kun taas makroflow’ssa kaikki piirteet ovat mukana, yleensä voimakkaina.[1] Tietotyön kannalta mikroflow tarjoaa sujuvuutta, keskittymistä, hyviä päätöksiä sekä oivalluksia, kun taas makroflow tuottaa merkittävää syventymistä ja ajatuksellisia läpimurtoja.

”En minä soita musiikkia, musiikki soittaa minua.” ‒ Olli Mustonen, pianisti 

Makroflow on syvä flow-tila. Itse unohtuu, ajantaju katoaa ja asiat tapahtuvat kuin itsestään. Monet kertovat kokevansa siirtymän tekijästä kokijaksi, joka vain tarkkailee omaa tekemistään. Tällaisen kokemuksen jälkeen ei välttämättä edes muista, mitä tapahtui. Kannattaakin tarkkailla urheilijoiden haastatteluita mestaruussuorituksien jälkeen, sillä he eivät välttämättä osaa kertoa suorituksestaan mitään muuta kuin että se meni hyvin. Makroflow-tilaan pääseminen vaatii lähes poikkeuksetta korkeaa taitotasoa tehtävässä asiassa ja kirkkaan tavoitteen, joka ohjaa tekemistä. Lisäksi ympäristö, joka pakottaa keskittymään tai ainakaan ei häiritse keskittymistä, on iso edellytys makroflow’lle. Urheilu ja etenkin extreme-urheilu ovat näistä syistä yleisiä areenoja sen kokemiselle. Lukuisat urheilijat ja taiteilijat ovat vuosien saatossa pitäneet makroflow’ta jopa mystisenä kokemuksena. Monet ammattisurffaajat ovat sanoneet, että he ovat vuosikymmenien ajan kokeneet surffauksen aikana olleensa ”yhtä meren kanssa”, mutta eivät tärähtäneeksi leimaamisen pelossa ole uskaltaneet kertoa asiasta kuin vasta 2010-luvulla.

"Yhtäkkiä tajusin,etten enää ajanut autoa tietoisesti. Ajoin sitä kuin vaistolla, eri ulottuvuudesta käsin." – Ayrton Senna, F1-kuljettaja

STER-malli

Flow-asiantuntijat Jamie Wheal ja Steven Kotler ovat esitelleet flow-kokemusta kuvaavan STER-mallin (Selflessness, Timelessness, Effortlessness, Richness). [2] Suomeksi käännettynä mallin nimivoisi olla RAVI: Rikkaus, Ajattomuus, Vaivattomuus ja Itsen unohtaminen.

Rikkaus viittaa siihen, että flow’ssa aivot ottavat enemmän informaatiota sisään. Lisäksi tietoinen ajattelu on vähemmän läsnä, mikä vapauttaa kiinnittämään huomiota syvemmin itse kokemukseen. Nämä tekijätyhdessä tekevät kokemuksesta rikkaamman niin aistillisesti kuin informaation omaksumisen kannalta. [2]

Ajattomuus viittaa ajantajun vääristymiseen tai ajankulun unohtamiseen. Usein ajantaju vääristyy niin, että lyhyt ja voimakas kokemus tuntuu pidemmältä. Tätä kokemusta on selitetty normaalia suuremmalla informaation määrällä suhteessa aikaan. Jos muistelee jotain itselleen sattunutta äkillistä vaaratilannetta, siitä saattaa muistaa yllättävän paljon asioita, kuten ajatukset, tuntemukset, äänet, kehon asennot ja muiden ihmisten ilmeet. Tämä johtuu siitä, että aivot ovat priorisoineet vaaratilanteen kaiken muun toiminnan edelle ja ottaneet informaatiota vastaan tavallista enemmän, jotta vaarasta voitaisiin selviytyä parhaalla mahdollisella tavalla. Joskus voi myös käydä toisinpäin: ajantajun kadotessa tuntienkin kestoinen kokemus tuntuu tapahtuneen hetkessä. [3] Urheilijoita tutkittaessa aikatietoisuuden menetystä on todettu tapahtuvan useammin lajeissa, joissa kamppaillaan aikaa vastaan. [4]

Vaivattomuus liittyy siihen, että moni kokee flow-tilaan päästyään tekemisen olevan vaivatonta ja helppoa. Asiat vain sujuvat ja jokainen toiminto seuraa saumattomasti edellistä. Flow'n saavuttamiseksi ontehtävä asioita oman osaamisen rajoilla, mutta flow’hun pääsyn jälkeen niiden tekeminen saattaa tuntua vaivattomalta. [2]

Itsen unohtaminen tarkoittaa itsen merkityksen vähenemistä. Iso osa ihmisen itsetietoisuuteen ja itsekritiikkiin liittyvistä toiminnoista tapahtuu etuaivolohkossa, jonka aktiivisuus vähenee flow-tilassa. Tämä johtaa itsen ajattelemisen vähenemiseen ja jopa itsen unohtamiseen, mikä vapauttaa huomiota tekemiseen keskittymiseen. [2]

Tämä teksti oli ote kirjasta Flow-tila -Tietotyön viisain vaihde.

Lähteet

[1] Csikszentmihalyi, Mihaly 2008. Flow: Psychology of Optimal Experience. Harper Perennial.

[2] Wheal, Jamie ja Kotler, Steven 2017. StealingFire: How Silicon Valley, the Navy SEALs, and Maverick Scientists AreRevolutionizing the Way We Live and Work. Dey Street Books.

[3] Kotler, Steven 2019. Mapping Cloud Nine:Neuroscience, Flow, and the Upper Possibility Space of Human Experience. Sounds True.

[4] Jackson, Susan &Eklund Robert 2002. ”Assessing flow in physical activity: The flow statescale-2 and dispositional flow scale-2”. Journal of Sport & ExercisePsychology 24(2), 133-150.

Ketkä flow'ta kokevat ja minkä parissa?

Jokainen meistä on joskus kokenut flow’ta. Monet eivät vain ole osanneet nimetä kokemuksiaan flow-tilaksi. Flow-kokemukset ovat niitä hetkiä, jolloin kaikki muu unohtuu, aika rientää ja tekeminen sujuu kuin tanssi. Aina flow ei tunnu erityisen merkitykselliseltä, vaan se saatetaan ohittaa vain ajan rattoisaa kulumista ihmetellen.

Flow’n kokeminen itsessään ei vaadi taitoa, sillä jo nuoret lapset voivat kokea sitä spontaanisti leikeissä ja muussa toiminnassa. [1] Flow on siis synnynnäinen kyky, mutta siihen pääseminen ja sen edellytysten luonti on taito, jota voi harjoitella. Flow-tila -kirjan on tarkoitus antaa eväitä juuri tässä taidossa kehittymiseen.

Vaikka flow on universaali ilmiö, sen kokemisessa on jonkin verran yksilöllistä vaihtelua. Flow’hun vaikuttaa ympäristön ja toiminnan ohella sisäinen kokemus omasta kyvykkyydestä ja hallinnan tunteesta. Jos mieli on kaaoksessa, eivät viimeisen päälle hiotut olosuhteetkaan riitä takaamaan flow’ta. Persoonallisuus on yhteydessä siihen, miten hyvin henkilö kokee psyykkisesti hallitsevansa haastavat tilanteet, joten sillä on vaikutusta taipuvaisuuteen kokea flow-tilaa.

Neurotutkija Fredrik Ullen kumppaneineen selvitti 2010-luvulla taipuvaisuutta flow-tilaan laajassa tutkimuksessa, johon osallistui kymmenentuhatta ruotsalaiskaksosta. Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti emotionaalinen vakaus ja tunnollisuus ovat yhteydessä flow-kokemusten yleisyyteen. Mielenkiintoista oli, ettei kognitiivisilla eli älyllisillä kyvyillä ollut merkitystä flow’n kokemisen kannalta, ja että nuoret aikuiset kokivat flow’ta keski-ikäisiä ja eläkeläisiä vähemmän. Jälkimmäistä selitettiin sillä, että vanhemmiten ihmiset ovat todennäköisemmin löytäneet itselleen mieluisat työtehtävät ja harrastukset. [2]

Flow-teorian isä, psykologi Mihaly Csikszentmihalyi päätyi pohdinnoissaan siihen, että ainoastaan vakavat psyyken häiriöt tai aivojen fyysiset vammat voisivat olla suoranaisia esteitä flow’lle. Hän piti tarkkaavaisuushäiriöitä mahdollisesti flow’hun pääsemistä hankaloittavina tekijöinä, mutta käytännön havainnot osoittavat, että etenkin lievinä ne ovat vain mahdollinen hidaste. Hän piti flow'n vihollisina myös liiallista itsekeskeisyyttä sekä taipumusta itsetarkkailuun ja -kritiikkiin. [1]

Perimällä, kasvuympäristöllä ja yksilöllisillä taipumuksilla on vaikutusta siihen minkä parissa, milloin ja missä tilanteissa flow’ta kokee. Esimerkiksi flow-tilaan vaikuttavien välittäjäaineiden herkkyydessä on yksilöllistä vaihtelua, kuten fysiologiassamme yleisestikin. On myös selvää,että vaikka flow’n edellytykset olisivat jossain tekemisessä erittäin vahvat, voivat kulttuurin asettamat normit tai omat mieltymykset tehdä kokemuksesta vähemmän mielekkään.

Flow’n parissa toimiva Flow Genome Project -organisaatio on muodostanut neljä erilaista flow-profiilia. Nämä profiilit pohjautuvat siihen, onko ihminen taipuvainen kokemaan flow’ta ajattelun, äärikokemusten, rauhan vai yhteisön kautta. [3] Näiden voi nähdä myötäilevän DISC-mallinpersoonallisuus tyyppejä eli Analyyttinen, Hallitseva, Vakaa ja Vaikuttava. Viime vuosina ihmiset ovat oppineet tuntemaan nämä persoonatyypit eri värienkautta: vastaavat värit ovat sininen, punainen, vihreä ja keltainen. Jaottelu erilaisiin persooniin saattaa kuitenkin johtaa käyttäytymisen liialliseen yksinkertaistamiseen ja ihmisten lokerointiin, joten seuraavassa flow’n lähteet on jaettu persoonien sijaan motivaattoreihin.

Ajattelusta motivoituvat arvostavat keskittymistä ja kokevat flow’n usein eristäytymismatkana. Heillä flow’hun ajavia aktiviteetteja ovat taide, tiede, musiikki, pelaaminen, koodaus ja tietotyö. Toisin sanoen kaikki, jossa voi luoda jotain tai muuten keskittyä asian hoitamiseen mahdollisimman syvällisesti ja hyvin.  Äärikokemuksista flow'ta saavat tekevät kaiken täysillä ja kokevat flow-tilaa rajujen aktiviteettien, kuten extreme-urheilun, kamppailulajien ja moottoriurheilun parissa. Rauhasta inspiroituvat kokevat flow’ta läsnäolon ja vapauden kautta. Flow’hun he pääsevät useimmin esimerkiksi joogan, meditaation, tanssimisen jaretriittien parissa. Yhteisöstä flow-tilaan pääsevät taas saavat energiaa muista ihmisistä. He kokevat flow’ta tapahtumien ytimessä ja ihmisten keskellä, esimerkiksi juhlissa, tapahtumissa, seminaareissa, politiikassa tai tiimityössä. [3]

Flow Genome Projectin profiilikyselyyn vastanneista yli 70 000 ihmisestä 47 prosenttia motivoitui ajattelusta, joka tukee tietotyön yleisyyttä flow’n lähteenä. Oman flow-profiilin voi selvittää FGP:n sivuilla. Sitä voi hyödyntää oman orientaation selvittämisessä ja mahdollisesti suunnitella flow-kokemuksia sen pohjalta, mutta on hyvä muistaa, että profiilit antavat vain suuntaa eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi rauhoittumisesta motivoituva voi hyvin kokea flow’ta laskuvarjohyppyjen parissa ‒ kyse on enemmän suuntautuneisuudesta tiettyihin aktiviteetteihin.

Tämä oli ote kirjasta Flow-tila -Tietotyön viisain vaihde.

Lähteet

[1] Csikszentmihalyi, Mihaly 2008. Flow: Psychology of Optimal Experience. Harper Perennial.

[2] Harmat, Laszlo ym. 2016. Flow experience: Empirical research and applications. Springer International Publishing.

[3] Flow Genome Research 2017. Flow profiles. Flowgenomeproject.com/flow-profile

Näin pääset flow-tilaan etätyössä - 3 vinkkiä


Monet organisaatiot ja työntekijät ovat siirtyneet etätyömoodiin. Etätyö ei sinänsä eroa suuresti varsinaisesta työstä muuten kuin ympäristöltään, mutta voi silti vaatia totuttelua, varsinkin jos etätyötä ei ole aiemmin tullut tehtyä.

Flow-tilan näkökulmasta etätyö on hyvä tilanne harjoitella flow’n edellytysten vaalimista ja viisasta työntekoa, koska työympäristö on normaalia rauhallisempi. Samalla tulee punnittua itsensä johtamisen taitoja, kun työkaverien läsnäolo ei muistuta töissä olemisesta ja kannusta sulkemaan uutisia tai somepalveluita. Eli sinänsä etätyö tarjoaa flow’lle uusia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia esteitä, jos omaa työtä tulee muutenkin johdettua heikosti.

Tässä on kolme vinkkiä etätyöläisen flow-tilaan pääsylle. Lisää on luvassa maksuttomassa Etätyön flow -webinaarissa, jonka pidän keskiviikkona 18.3. klo 9-10.


1) Kellota työtäsi ja pidä aikatauluista kiinni

Etätyössä ympäristö tarjoaa vähemmän keskeytyksiä, eli mahdollistaa paremmin asioihin uppoutumista - niin hyvässä kuin pahassa. Keskittymisen mahdollisuudet voi käyttää työhön, mutta yhtä lailla on helppo päätyä pitkäksikin aikaa koronavirusuutisointien ja somekeskusteluiden lukemisen pariin. Vaikka aikaa ja rauhaa tuntuisi kotona työskennellessä olevan rutkasti enemmän, niin kannattaa silti pyrkiä toteuttamaan etätyössäkin selkeitä työaikoja ja yrittää keskittyä varsinaiseen työntekoon. Ei ole harvinaista aikapaineettomana etätyöpäivänä havahtua siihen, että tässähän mennäänkin jo myöhäistä iltapäivää ja iso osa työlistasta on vielä tekemättä.

Jos työhön keskittyminen meinaa lipsua, niin siihen löytyy monia näppäriä työkaluja. Pomodoro-kellolla voi rytmittää työ- ja taukojaksoja (tässä yksi ilmaisversio). Moni kokee kellotuksen hyödylliseksi juuri siinä, että sen avulla on helpompi keskittyä työntekoon tietyn aikaa ja jättää ylimääräiset asiat tauoille. Toinen, vähän radikaalimpi lähestymistapa työkalujen puolella on tekemisen selkeä rajoittaminen, esimerkiksi ColdTurkey -ohjelmalla, jotka suoraviivaisesti estävät tiettyjen ohjelmien tai sivustojen avaamisen määrittäminäsi ajankohtina. Itsensä rajoittaminen voi kuulostaa hassulta, mutta se toimii.

Vastamelukuulokkeet ovat tietotyöläisen parhaita kavereita.

2) Käytä musiikkia tai ääniraitoja flow’n tukena

Moni kokee musiikin kuuntelun auttavan työnteossa, koska se auttaa sulkemaan muuta maailmaa pois, luomaan eräänlaisen ”oman kuplan”. Lisäksi monien on vaikea työskennellä täydessä hiljaisuudessa, joten musiikki voi tarjota mielelle kevyttä pureskeltavaa työskentelyn taustalle. On kuitenkin tärkeää, mitä musiikkia valitsee kuunnella. Jos tavoitteena on keskittyä, niin musiikin ei ole tarkoitus luoda tunnelmaa tai saada tanssijalkaa vipattamaan, vaan luoda ympäristö syventymiselle. Silloin kannattaa kuunnella jotain laulutonta musiikkia, jossa ei ole kovin paljoa rytmiä. Esimerkiksi taustalle unohtuva ambient-tyylinen ääniraita tai rauhallinen klassinen musiikki toimii monille. Niitä löydät Spotifysta esimerkiksi hakusanoilla concentration tai study. Oma listani tähän tarkoitukseen löytyy nimellä Flow-keskittymislista. Nopeatempoisemmassa työssä ei sitten ole niin justiinsa, että mitä kuuntelee, esimerkiksi eräs journalistiystäväni on kertonut kuuntelevansa punkkia kirjoittaessaan lyhyitä uutisjuttuja. Eli skaala on iso, mutta lähde musiikin kanssa mieluummin rauhallisemmasta päästä.

Jos haluat viedä keskittymisen äänimaailman askeleen pidemmälle, on siihen olemassa erikseen suunniteltuja ääniraitoja. Näitä tarjoavat esimerkiksi brain.fm -palvelu tai valkoista kohinaa sisältävät ääniraidat. Ne suuntaavat aivoaaltoja tietyille taajuuksille ja auttavat siten keskittymistä. [1,2,3] Itse koen ne hyödyllisiksi etenkin kunnon syventymistä vaativassa työssä.15 39 69

3) Rytmitä työtäsi ja viestimien käyttöä

Itsensä johtaminen korostuu etätyössä ja yksi tärkeä siihen liittyvä asia on työn rytmitys. Mieti, mikä on paras ajankohta tehdä kutakin työtehtävää. Itselleni aamut ovat parasta työaikaa, joten sijoitan niihin vaikeat ja luovat tehtävät, kun taas tapaamiset, viestinnän ja rutiinitehtävät sijoitan iltapäiviin, jos vain mahdollista. Erityisen tärkeää etätyössä on viestimien ja sähköpostin käytön ajoitus. Kun kontaktia ihmisiin ei muuten ole, viestimet saattavat tuntua korostuneen tärkeiltä. Petollista viestimissä kuitenkin on se, että niistä ilmaantuvat asiat johtavat helposti reaktiiviseen tilaan, jolloin esimerkiksi sähköpostista ilmaantuvat tehtävät syrjäyttävät meneillään olevat vähemmän kiireelliset, mutta kuitenkin tärkeämmät tehtävät. Viestimiä tai sähköpostia ei siis missään nimessä kannata pitää koko ajan auki, koska muuten ne keskeyttävät työn jatkuvasti. Etätyössä joillekin voi myös muodostua tarve yrittää olla liiankin näkyvä organisaation viestimissä. Viestimien suhteen kannattaa ottaa tietty rytmi niiden käytölle, esimerkiksi avaamalla sähköposti kahdesti päivässä (ei mielellään heti aamulla) ja viestimet 1-3 tunnin välein työtehtävistä riippuen. Mitä selkeämmin rytmitetty tekeminen, sitä enemmän syntyy mahdollisuuksia flow’lle.

Lisää vinkkejä webinaarissa

Tässäpä oli muutama vinkki etätyössä flow’hun pääsemiselle. Jos haluat kuulla lisää keinoja, niin pidän keskiviikkona maksuttoman, tunnin mittaisen webinaarin flow-tilasta etätyössä.

Lähteet

[1] Chaieb, Leila ym. 2015. “Auditory Beat Stimulation and its Effects on Cognition and Mood States”. Frontiers in Psychiatry 6(70).

[2] Garcia-Arbigay Miguel ym. 2019. “Binaural auditory beats affect long-term memory”. Psychological Research 83(6), 1124-1136.

[3] Lopez-Caballero, Fran. ym. 2017. “Binaural Beat: A Failure to Enhance EEG Power and Emotional Arousal”. Frontiers in Human Neuroscience 11, 557.