close flow
flow-kirja - jussi venäläinen - flow akatemia

Haluamme auttaa sinua pääsemään flow'hun. Saat kirjeessä viikottain vinkkejä, työkaluja ja näkökulmia miten työskentelet viisaasti, virtaavasti ja valmentavasti.

Maistiaisena ja introna sisältöihimme saat samalla 16-sivuisen Viisaan työn oppaan.

Blogi

Pidä kävelytapaamisia - Aloita jo seuraavasta palsusta

Kuva: Pexels.com / Tatiana Syrikova

Pohdiskelin tänä aamuna, että millä mieluusti ajankohtaisella teemalla aloittaisin syksyn Viisaan työn viikkokirjeet. Katsoin ikkunasta vehreää metsää ja koin vetoa mennä sinne. Mieleeni juolahtivat kävelytapaamiset, koska vielä nyt loppukesästä niitä on kivempi pitää ja helpompi omaksua uudeksi tavaksi.

Kävelytapaamiset parantavat:

  • Hyvinvointia - saat fyysistä aktiivisuutta ja palauttavan tauon koneella istumisesta
  • Tuottavuutta - pysyt virkeämpänä tapaamisessa ja sen jälkeen
  • Luovuutta - kävely ja paikanvaihto auttavat ajattelemaan avoimemmin, monipuolisemmin ja visionäärisemmin

Kaikkiin tapaamisiin käveleminen ei sovi, mutta suosittelen haastamaan ensimmäisiä mieleen juolahtavia vastalauseita. Muistiinpanojen kirjoittaminen ei ole niin vaikeaa pysähtelemällä kävelyn lomassa, jos tarkoitus ei ole tehdä pitkiä raapustuksia. Organisointikaan ei ole sen vaikeampaa, kunhan vaan lähtee liikkeelle. Videon pitäminen päällä on haastavampaa, mutta voit miettiä riittäisikö pelkkä ääniyhteys.

Yksi keino on myös pitää osa tapaamisesta kävellen. Voitte esimerkiksi pitää ideoivan osuuden kävellen, ja sitten siirtyä koostamaan ajatukset perinteisemmän palaverin äärelle. Keinoja on monia.

Kannustan ottamaan ohjenuoraksi seuraavan: Pidä aina kävelytapaaminen, kun se on viisaasti mahdollista. Aloita niiden sopiminen jo seuraavasta palaverista. Tai sitten vain osallistut seuraavaan etätapaamiseen kävellen.

Toivotan sinulle virtaavia kävelypalsuja! Laita viestiä, jos sovit tai toteutit kävelyn tämän tekstin innoittamana 😊

- Jussi

Mikäli oivalluttavat syväupotukset tämänkaltaisiin teemoihin kiinnostavat, niin kurkkaa tarjoamani valmennukset ja puheet työyhteisöille.

Miten saada mielenrauha töistä lomalle siirtyessä?

Kuva: Pexels.com / Olivier Darny

Moni yrittää saada maailman valmiiksi ennen lomaa, siinä onnistumatta.

Ymmärrän hyvin kiehtovuuden ajatuksessa, että työpöydän saisi täysin tyhjäksi, ja kuinka se toisi mielenrauhan. Sen tavoittelu kuitenkin voi rikkoa mielenrauhaa enemmän kuin taata sitä.

Mikäli pyrit tiukkaan loppurutistuksen, tulet todennäköisesti olemaan suorittavassa, tehtäväorientoituneessa moodissa loman alkaessa. Saatat myös jäädä pettyneeksi siitä, kuinka et (taaskaan) saanut maailmaa valmiiksi ennen lomaa.

Joskus paras tapa saavuttaa jokin asia, etenkin psykologisten ilmiöiden kohdalla, on irroittaa sen sitkeästä tavoittelusta.

Tee siis tiukkaa priorisointia ja siirrä asioita suosiolla loman jälkeiselle ajalle, jotta voit siirtyä lomalle mahdollisimman virtaavasti. Huomioi työkuormassasi se, että muut viime tipan maailmanvalmistajat kyllä täyttävät työlistaasi ja viestimiäsi omilla tarpeillaan.

Mikäli sinulla on sille tilaa, niin suosittelen tekemään keväästä reflektion, jossa pohdit mitä kaikkea kevään aikana tapahtui ja tuli saatua aikaan. Näin mieleen eivät jää vain viimeisten viikkojen tapahtumat, vaan fokus on koko kevään onnistumisissa.

Jos sinun tarvitsee tehdä lomalla töitä, niin suunnittele se selkeästi. Tee töitä suunnitelluissa, rajatuissa aikaraameissa, ja niin, että työnteko irroittaa sinua lomamoodista mahdollisimman vähän. Infoa muille, miten rajatusti olet tavoitettavissa ja milloin vastaat viesteihin. Ihmiset eivät nimittäin välttämättä toivo sinulta, ainakaan lomalla, välitöntä tavoitettavuutta, vaan selkeyttä siitä, milloin saavat vastauksia kysymyksiinsä.

Loman on tarkoitus irroittaa sinut töistä. Jos se onnistuu hyvin, voi töihin palaaminen olla kankeaa. Tästä syystä on hyvä suunnitella loman jälkeinen töiden aloitus ja tehdä siitä kevyet muistiinpanot, jotta sinun on selkeä tarttua töihin. Tämä saattaa myös poistaa töiden pyörimistä mielessä loman aikana, kun tiedät, että sinulla on valmis lista mihin tarttua.

Reflektoi:

Millainen on sinulle pienin riittävä annos valmista maailmaa ennen lomia?
Mitä sinun tulisi tehdä, jotta voit siirtyä mieli rauhallisena lomalle?
Mitä sinun kannattaa prepata, jotta työt käynnistyvät loman jälkeen selkeästi?


Siinä en lähde sinua neuvomaan, että miten lomailla, koska olen työn asiantuntija. Voin kuitenkin teoriatasolla vinkata, että kesä on loistavaa aikaa irtiottoja tarjoaville flow-kokemuksille 😉

- Jussi

Onko työsi sellaista, jolle haluat uhrata itseäsi?

Kuva: Pexels.com / Pixabay

“En halua uhrata itseäni työlle.”

Kuulen tätä lausetta usein. Se herättää miettimään, että suurin osa päätoimisessa työssä olevista käyttää ison osan parhaasta vireydestään, huomiokyvystään, ajattelustaan ja energiastaan työntekoon.

Tunneissa työn määrä voi olla alle puolet valveillaoloajasta, mutta energian, huomion ja jaksamisen näkökulmasta investointi on yleensä suurempi. Kutsuisin tätä uhraukseksi.

Sanakirjan mukaan uhraaminen on jumalille lahjoittamista tai vapaaehtoista luopumista jostain arvokkaanaan pitämästä. Emme uhraa itseämme työlle vain silloin, kun venymme ylimääräistä, vaan uhraamme itseämme työlle aina, kun investoimme siihen itseämme.

Mikäli uhraus tapahtuu työskennellessä joka tapauksessa, niin se herättää monta ajatusta. Flow Akatemia -kollegani Lauri Häggman pohti joskus kävelyllämme, että miksi tehdä työtä, jolle ei halua uhrata itseään? Eli että uhrauksesta huolimatta työ ja sen vaikutukset tuntuvat niin merkityksellisiltä, että uhraus ei tunnu uhraukselta, tai että sen tekee mielellään.

Työ vaikuttaa monitahoisesti: itseesi, lähimmäisiisi, työyhteisöösi, asiakkaisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Osa vaikutuksista on välittömiä, osa välillisiä. Ihmisillä on erilaisia painotuksia sille, mitä vaikutuksia he pitävät tärkeinä, ja siten uhrauksen ja merkityksellisyyden kokemus vaihtelee suuresti yksilöittäin.

Kaikella tällä uhrauksen pohtimisella en halua lietsoa sinulle uhriutumismentaliteettia, vaan herättää miettimään työhön investoitumista ja että koetko sen olevan tasapainossa työn vaikutusten kanssa.


Reflektoi:

Miten paljon koet uhraavasi itseäsi työlle?
Jos koet uhraavasi liikaa, tuottaako se sinussa uhriutumista?
Koetko työn vaikutukset sellaisina, että haluat tehdä uhrauksen?

Toivon sinulle sopivan (työlle) investoitumisen viikkoa! Kuulen mieluusti ajatuksia, jos sellaisia tekstistä heräsi 🙂

- Jussi

Millainen on työmoraalisi?


Kirjoitin viikko sitten työmoraalin vastaparista, lepomoraalista. Se herätti monet miettimään aihetta ensimmäistä kertaa ja pohtimaan lepomoraalinsa vahvuutta suhteessa työmoraaliin.

Pohdinnan arvoinen on kuitenkin myös työmoraali, sillä tuntumani on, että monet tarkastelevat sitä yksinäkökulmaisesti. Usein työmoraalista vaikuttaa nousevan mieleen jokin yksittäinen adjektiivi, kuten hyvä, matala tai kova.

On turhan yksioikoista ajatella työmoraalia staattisena tekijänä, joka asettuu johonkin kohtaan lineaarisella asteikolla. Työmoraalissa on paljon sävyjä riippuen siitä, että mitä työtä ja tehtäviä tarkastelet.

Käytänpä itseäni esimerkkinä. Olen erilaisia rajauksia tekemällä pyrkinyt viimeisen vuoden aikana keventämään työkuormitustani merkittävästi, jotta minulla olisi enemmän aikaa ajattelulle.

Aika- ja tekemispaineen vähennyttyä tuntuvasti olen päätynyt miettimään työmoraaliani. Luvatut ja ulkoisesti vaaditut tehtävät toimitan ajoissa ja laadulla, mutta proaktiivisempi kehitystyö on (edelleen) jäänyt vähäiseksi. Sisäinen motivaationi työtä kohtaan on korkea, joten oletin kaistan vapautumisen johtavan proaktiiviseen kehittämiseen.

Näin ei kuitenkaan ole käynyt - työn sijaan huomioni on suuntautunut sen ulkopuolelle, muun muassa mongolialaisen kurkkulaulun opetteluun. Vaikka tiedän tämän olevan luontaista käyttäytymistä, aloin pohtimaan, että millainen työmoraalini on, jos paineen vähentyessä huomioni kääntyy töistä poispäin.

Jatkoajatuksena tästä rupesin tarkastelemaan työmoraaliani moninäkökulmaisemmin. Näkökulman vaihdos sai huomaamaan, että työmoraalini vaihtelee runsaasti eri tehtävien välillä.

Eri tehtäviin liittyy erilaisia painoarvoja olennaisuuden ja akuuttiuden suhteen, kuten myös henkilökohtaisia mieltymyksiä ja mielleyhtymiä eri tehtävien kivuudesta, työläydestä ja vieroksuttavuudesta. Esimerkiksi turhan työn tekeminen on itselleni todella turhauttavaa, ja työmoraalini laskee nopeasti, jos koen asian epäolennaiseksi.

Sekin on tärkeä näkökulma, että työmoraalin kohdalla tarkastellaan lähes aina sen riittävyyttä, mutta hyvin harvoin sitä onko se liian korkea. Ainakin omassa tekemisessäni on alueita ja tehtäviä, joissa työmoraalini on tarpeettoman korkea - jopa siinä määrin, että se johtaa levon väliin jättämiseen ja muiden tehtävien vähempään huomiointiin.

Työmoraali on siis aika monisyinen juttu!


Reflektoi:

Millainen on työmoraalisi? Vaihteleeko se missä määrin eri työtehtävissä?

Minkä asioiden suhteen haluaisit nostaa työmoraaliasi?

Minkä asioiden suhteen haluaisit laskea työmoraaliasi?


Toivon sinulle sopivan työmoraalista viikkoa 😊 Jos teksti resonoi tai mieleesi heräsi muita näkökulmia työmoraalista, niin laita ihmeessä viestiä!